Jos huomenna kurkistaa pienestä tonttuovesta tähän vuoteen ja yrittää pikavilkaisulla selvittää, että mistä siinä oikein oli kyse, jää paljon havaitsematta. Jos puolestaan avaa puhelimen kuvagallerian, kelaa taakse päin tammikuun ensimmäiseen ja pyöräyttelee siitä peukaloloikilla eteenpäin, voi havaita, että vuosi on näidenkin vuosien jälkeen vielä suhteellisen pitkä aika. Sen aikana tapahtui mm. seuraavia hienoja juttuja:

1. Perinteinen Himoksen reissu. Meillä on töissä sellainen systeemi, jossa kaikki työntekijät voivat osallistua firman lomamökkiviikkojen arvontaan. Mökkejä ja lomaosakkeita on ympäri Suomen ja niihin on tarjolla useita lomaviikkoja. Arvonnassa pärjää hyvin kun osallistuu sellaisen viikon arvontaan, joka ei ole muiden lomailijoiden suosiossa, eikä välitä siitä jos senongin palvelut eivät ole täysimääräisinä käytössä. Tällä keinolla voitin jälleen Himoksen mökin viikoksi. Meillä on Jämsän S-marketissa jo vakiotilaus, jonka haemme lomaviikon alussa. Konsepti on hioutunut kaikilta osin timanttiseksi. Iloksemme Himos oli tässä välissä kehittynyt: sinne oli tullut padel-halli ja keilahalli. Oivalsin myös, että rinnebaarista saa piccolo-samppanjaa – kuinka upeaa! Olen arvontakarenssissa, joten 2025 ei ehkä tule Himos-reissua.
2. Samppanjasta puheen ollen, keväällä oli vuotuiset samppanjamessut, Grande Champagne, Vanhalla Ylioppilastalolla. Vietin siellä kaksi päivää loistokkaista samppanjoista nautiskellen. Erityisenä jäi mieleen Cristal, josta saattoi tulla lempisamppanjani kertaheitolla. Olin edellisvuoden marraskuussa päässyt hörppäämään ensimmäistä kertaa Piper-Heidsieck Rarea (2002), joka ehti pitää lempisamppanjani statusta puoli vuotta. Pari viikkoa sitten nautittu Blanc de Millenaires vuodelta 1995 ei aivan yltänyt näiden kahden huippusamppanjan rinnalle, mutta voidaan kuitenkin todeta, että tämä vuosi oli aivan erityinen samppanjavuosi.
3. Löysin uusia podcasteja. Tai siis uusia itselleni. Vakiokuunteluun tulivat mukaan Futucast, Puheenaihe, Amerikkapodi ja Politiikan viikko. Myös kevyemmät podit, kuten Ootsä kuullut tästä ja Grekovit tarttuivat haaviin. Kuuntelen oikeastaan pelkästään podcasteja nykyään.
4. Tutustuin kvanttimekaniikkaan. Se on tämän hetken kuumin juttu omassa tutkassani. Olen kuunnellut kaikki suomenkieliset podcast -jaksot (kenen tahansa tekemät) ja lukenut kolme kirjaa aiheesta. Yritän myös jatkuvasti eri tekoälyjen kanssa keskustellen syventää ymmärrystäni ja löytää vastauksia mieltäni vaivaaviin kysymyksiin kuten: ”voimmeko olla varmoja, ettei lomittuneiden hiukkasten välillä ole jotain yhteisiä piilo-ominaisuuksia, jotka ovat syntyneet kun hiukkaset ovat päätyneet superpositioon?”. Koska kvanttimekaniikan jotkut ilmiöt ovat vielä pimennossa, se antaa tilaa heitellä omia teorioitani ja oma teoriani onkin – jääkööt se tähän muistiin ja kaikkien nähtäväksi – että lomittuneet hiukkaset todellakin jakavat yhteisen piilo-ominaisuuden, jota nykyinen mittaustarkkuus ei vaan vielä kykene havaitsemaan.
5. Korjasin vuosia meidän perhettä häirinneet talomme ulko-ovet. Ne on siis asennushetkellä laitettu turhan tiukkaan ja talvella jonkinlaisen jäätymislaajentumisasian seurauksena niistä tulee niin tiukat, ettei ovia meinaa saada kiinni – taikka auki. No, olen ajatellut että korjaaminen on liian iso asia, ja vältellyt sen aloittamista. Kunnes eräänä sunnuntaina tormakoiduin, irrotin listat, ruuvasin kiristysruuvit pois, poistin kiilat, ohensin uretaania sahalla, kampesin karmeja, ruuvasin ruuvit takaisin ja laitoin listat paikoilleen. Kokeilin ovea, ja se toimi kuin unelma. Meni 30 minuuttia korjata vuosien vaiva.
6. Olen ylpeä myös astianpesukoneasennuksestani. Vakuutusyhtiöni, älä lue eteenpäin. Kävi nimittäin niin, että 17 vuotta sitten asennettu tiskikone meni rikki. Sen korkeus oli 81cm ja keittiön taso oli asennettu suoraan sen yläpuolelle, korkeuteen 81,3cm. Uusi pesukonestandardi on 82cm joten mikään kone ei mahtuisi tason alle. Arvin ratkaisu: poista lattia pesukoneen alta, asenna uusi lattia 1cm muuta lattiaa matalammalle, survo pesukone tason alle, kytke piuhat. Ja näin, neljä tuntia myöhemmin uusi pesukone oli asennettu. Nyt vaan toivotaan, ettei pesukone ala vuotaa, sillä kaikki vesi valuisi suoraan lattian sisään. No, pikkujuttuja. Sitten asennetaan kokonaan uusi keittiö tms.
7. Olin Coldplay -keikalla 2 kertaa. Ensimmäisella kerralla kesällä Olympiastadionilla. Toisella kerralla syksyllä Tuomiokirkossa, kun siellä oli sellainen Candle Light Concert. Siis sellainen viulu-sello-tyyppinen kokoonpano, joka soitti Coldplayn hittejä kynttilän valossa. Kumpikin näistä oli oikein hyvä, mutta mikään ei vedä vertoja 2022 Varsovan Coldplay -kokemukselle.
8. Kesältä jäi Coldplayn lisäksi mieleen läheisellä Syrjälän marjatilalla notkuminen lasten kanssa, Saimaan saarimatka ja Tukholman reissu. Tukholmasta jäi aivan erityisinä juttuina mieleen maailman paras pizza 800 graderissa (syötiin kahdesti), upeat korvapuustit Pesso Bagerissa (syötiin kolmesti, vain jopa neljästi) ja todella hyvä leikkipuisto, Rålambshovsparkens parklek, jossa vietimme 2-3 tuntia joka päivä. Tämän reissun kopion voisi toteuttaa milloin vain.
9. Töissä oli tosi kivaa tänäkin vuonna. Teen työtä strategisen suunnittelun parissa ja nyt kun pääsin toista vuottani kulkemaan suunnitteluprosessin läpi, tuntui, että tiesin koko ajan mitä olen tekemässä ja olin askeleen edellä. Kolmas vuoteni tässä tehtävässä alkaa ja uskon, että se on kaikkea muuta kuin aiempien kierrosten toisinto. Näin ollen siitä tulee kutkuttavaa! Ainiin, Ellen oli mukana töissä kun oli lapsi mukaan -päivä. Se oli hupaisaa! Ellen vietti myös yhden työpäiväni syksyllä kirjastossa kanssani. Minä istuin neuvotteluhuoneessa ja Ellen kuljeskeli pitkin hyllyvälejä ja hassuili leikkinurkkauksessa. Se oli hieno suoritus häneltä!
10. Yksi vakio-noutoruoistamme oli tänä vuonna Hämeenlinnan Citymarketin sushi. Vaikka olen rakastunut kylmäsavuloheen, emme ole olleet sushin kanssa ystävyksiä. Tänä vuonna olen ollut hulluna lohinigireihin, erityisesti niihin grillattuihin joissa on jotain majoneesia raitoina. Martinkin alkaa pikkuhiljaa tottua, vaikka hän kyllä valitsee mieluiten sellaisia nigirejä, joissa ei ole mitään päällä. Eli pelkkää riisiä palloina. Tai pinaattilettuja.
11. Syksyllä olin työreissussa viikon Montrealissa ja seuraavan viikon Rukalla. Se oli intensiivistä. Kotona tarvittiin erilaisia joustomekanismeja. Montreal näytti parhaat puolensa; aurinko paistoi ja pääsimme tallustelemaan kaupunkia ristiin rastiin. Jetlagin väsyttämä retkiseurue kävi tietysti myös jääkiekkopelissä ihmettelemässä Montreal Canadiensin sulaminen silloin vielä paremmassa vireessä olleelle New York Rangersille. Suomalaisetkin tekivät maaleja.
12. Marras-joulukuun taitteessa olimme Ilonan kaksi yötä kotikaupunkimatkailemassa Hämeenlinnassa, Hotelli Vaakunassa. Katsoimme hotellihuoneessa Dyyni -elokuvasarjan ekan elokuvan ja aloitimme toisen osan. Hain naapurikorttelissa toimivasta elokuvateatterista popcornit. Käytiin uimahallissa. Ja pubissa. Ja syömässä. Ja keikalla. Ja ostoksilla. Ja pitkillä aamupaloilla. Paljon ehtii, kun saa rauhassa puuhata.
13. Valmistuin YAMK:ista. Tai jos totta puhutaan, unohdin hakea valmistumista, joten valmistun tammikuussa. Mutta hoidin kaikki viimeiset koulujutut kuntoon joulukuussa ja näin ollen voin hoitaa nyt muodollisen valmistumisen heti kun se on taas mahdollista (7.1.2025). Opiskelin YAMK-trandenomiksi (MBA) Haaga-Heliassa, strategiatyö organisaatiossa -linjastolla. Vaimoni ehdotuksesta pidämme yhteiset valmistujaiset kun hän hoitaa opparin pakettiin ja valmistuu alkavana vuonna. Kirjoitin oman opparini strategisesta yritysvastuusta ja se löytyy nimelläni theseuksesta.

Vuodelta 2025 odotan erityisesti seuraavia asioita:

1. Takaisin juoksukuntoon. Olisiko jo kokopitkän maratonin aika?
2. Takaisin Podcast-maailmaan. Siis tuottavaksi osapuoleksi. Uusi konsepti on jo vireillä!
3. Lisää ymmärrystä kvanttimekaniikasta. Ehkä joku avoimen yliopiston kurssi? Tai jotain muuta.

Kiva jos nähdään ensi vuonna!