0,75 annosta päivässä. Se on onnellisuutta ylläpitävä laskennallinen jäätelön määrä kesäkuukausina.

Sain tehtäväkseni tutkia kuinka paljon on hyvä syödä jäätelöä kesällä. Osittain vastasinkin tähän jo. 0,75 jäätelöannosta päivässä. Vastaus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, senhän huomaa jo siitä ettei 0,75 annoksen syöminen ole käytännössä mahdollista. Ainakaan ilman annoksen koon määrittelyä.

Otinkin yhteyttä luottojäätelöasiantuntijaani ja hän totesi näin: ”Tottakai tulkinta jättää tilaa harkinnalle ja eriäville mielipiteille ja kuten mihin tahansa tieteelliseen pohdintaan, on tähänkin hyvä saada uusia näkökulmia. Sanoisin kuitenkin, saatavilla olevien tietojen valossa, yhden jäätelöannoksen annoskoon olevan 2,5 desilitraa.”

Jään pohtimaan asiantuntijan ehkä alkukesän helteiden sekä keskikesän odotusten värittämää tulkintaa. Voiko määrä todella olla näin suuri? 2,5 desilitraa x 92 kesäpäivää x 0,75 (päiväannosindeksi) = 17,4 litraa kesässä!?

Tilastokeskuksen mukaan noususuhdanteinen sokerivero on laskenut jäätelön kulutusta viime vuosina. Keskiverto suomalainen syö jäätelöä 14 litraa vuodessa. Tämäkin määrä kuulostaa omaan korvaani suurehkolta. On kuitenkin jollain tasolla uskominen näihin lukuihin sillä Taloussanomien mukaan Suomi kuuluu jäätelönkulutuksessa maailman kärkikastiin.

Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että Suomessa kulutetaan paljon jäätelöä myös talviaikaan. Eri mittaustavoilla, eri lähteistä tietoa keräten voidaan huomata, että jäätelöön kulutettu raha kesäkuukausina ainoastaan 2,1-kertaistuu muiden kuukausien keskiarvoon nähden. Toisaalta erään jäätelövalmistajan mukaan vuoden jäätelömäärästä myydään 60% kesällä. Näiden suht eriävien tietojen perusteella voitaisiin olettaa kesäkulutuksen olevan hieman alle 50% koko vuoden kulutuksesta. Laskin sen itse asiassa olevan 46%.

Palataan takaisin lukuun 14 litraa vuodessa/henkilö. Laskiessamme tuosta määrästä kesäkuukausien osuuden (46%), saadaan lukema 6,5 litraa. Keskimäärin suomalainen syö siis 6,5 litraa jäätelöä kesällä.

Keskimääräistä ihmistä ei kuitenkaan ole olemassa, joten ryhdyin penkomaan asiaa vohvelikuoren sisältä. On nimittäin niin, että THL:n alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan ainoastaan puolet suomalaisista on onnellisia. Kuitenkin YK:n tekemässä onnellisuuden jättitutkimuksessa Suomi sai pisteet 7,5 asteikolla 1-10. Voitaisiin siis todeta 75% suomalaisista olevan onnellisia. Näiden kahden luvun keskiarvo on noin 62%. Päätelmä: 38% suomalaisista ei ole onnellisia, he eivät siis ainakaan syö jäätelöä.

On toki lisäksi ihmisiä jotka eivät muuten vain pidä jäätelön mausta tai kärsivät laktoosi-intoleranssista. On ihmisiä joiden hampaita jäätelö ikävästi vihloo sekä ihmisiä jotka laihduttavat. He voivat olla onnellisia myös ilman jäätelöä ja heidät on otettava huomioon. Laktoosi-intolerantikkoja Suomessa on noin 5% ja ylipainoisia 45%. Laihduttajien määrää on hankala sanoa, sillä osa heistä on ylipainoisia, osa ei.

Vertasin lukua 38% (onnettomat) ja lukua 88% (onnettomat, laktoosi-intolerantikot ja ylipainoiset) toisiinsa ja löysin keskiarvon. Se on 63%.

Suomalaisia 63% ei syö jäätelöä erinäisistä syistä.

Palataan vielä kerran lukuun 14 litraa jäätelöä/henkilö/vuosi. Nythän tämä luku ei enää pidä lainkaan paikkaansa. Kokonaisjäätelömäärä jää nyt nimittäin syötäväksi 37%:lle väestöstä. Määrällisesti se tarkoittaa henkilöä kohden noin 37,8 litraa vuodessa. Muistamme, että kesäkuukausina tästä määrästä syödään 46%. Onnellisten kesäkuukausien yhteenlasketuksi jäätelömääräksi jää siis 17,4 litraa per suomalainen. Kun 17,4 litraa jaetaan kesäpäivillä (92kpl), saadaan päivittäinen jäätelömäärä litroissa: 0,189 litraa, eli 1,89 desilitraa.

Jäätelöannoksen ollessa asiantuntijani mukaan 2,5 desilitraa, on onnellisuuden takaava päivittäinen jäätelömäärä 0,756 annosta (1,89 desilitraa 2,5:stä desilitrasta).

Lopputulos: Kun jäätelöannokset kuitenkin syödään aina loppuun saakka ja yksi kerrallaan, voidaan nyrkkisääntönä pitää, että neljän päivän aikana syödään kolme jäätelöä. Se on optimaalinen määrä pitämään henkilökohtainen onnellisuus ja maailmankaikkeus tasapainossa.

Lähteet:

Ilona Suomi, THL, YK, Taloussanomat, Tilastokeskus, Wikipedia