Mikä tahansa asia voi olla mielenkiintoinen kun vaan paneutuu siihen tosissaan, tekee paljon Googlehakuja ja hyvät muistiinpanot. Mattopesulla pohdin miten mäntysuopaa valmistetaan. – Jos se ei kiinnosta itseäsi, niin suosittelen vain vilkaisemaan matonpesukuvat nopeasti läpi. Toisaalta, kannattaa lukea niin voit joskus päteä mattolaiturilla.

Aloitetaan siitä, että Suomen pinta-alasta on metsää reilut 71%. Siitä puolet on mäntyä. Se on Suomen yleisin puu. Mäntyä kutsutaan idässä petäjäksi ja lännessä hongaksi. Latinassa Pinus sylvestrisiksi. Männystä valmistettava pettujauho on tullut kuiva-ainekaapista ulos aina kun suomalaisilla on mennyt ruoan kanssa huonosti, niin kuin nälkävuosina. Nykyään se on myös trendiruokaa.

Kuoritusta männystä tehdään kaikenlaista, myös sellua. Sellua valmistaa esimerkiksi UPM-Kymmene. Jos ihmettelet miksi Kymmenessä ei ole perässä n-kirjainta, niin se johtuu siitä ettei siinä tarkoiteta lukua 10, vaan Kymmene on Kymin kaupungin ruotsinkielinen nimi. UPM:ään fuusioitunut Kymmene on kotoisin Kymistä, missä nykyäänkin tehdään kuumassa blenderissa sellua puuhakkeesta ja valkolipeästä UPM-Kymmenen nimiin.

Siellä sulfaattimenetelmällä valmistetusta sellutonnista (1000kg) syntyy sivutuotteena noin 35kg mäntyöljyä. Keväällä mäntyöljystä käytiin iso EU-tason kiista: Onko se raaka-ainetta vai jätettä? Mikäli se olisi raaka-ainetta, siitä kannattaisi valmistaa ympäristöystävällisiä kemianalan tuotteita, mikäli se olisi jätettä, siitä kannattaisi valmistaa biopolttoainetta.

Tuo 35kg päätettiin luokitella kiivaiden taisteluiden ja ahnaan lobbauksen jälkeen jätteeksi.

Se on hyvä uutinen UPM:lle ja Suomen valtiolle, mutta huono muille suomalaisille mäntyöljyn hyödyntäjille.

Kun mäntyöljy luokitellaan jätteeksi, siitä tehtävän biopolttoaineen paino voidaan kertoa kahdella kun EU:ssa vertaillaan mitkä maat ovat pystyneet leikkaamaan päästöjä sovitun mukaisesti. Siis pienellä kikkailulla, yhdellä sanalla, ympäristö pelastuu tuplasti enemmän – mutta vain paperilla. Tämä varmasti asettaa odotuksia mäntyöljyn valumiseen yhä enemmän dieselmoottoreihin.

2012 Lappeenrantaan alettiin rakentaa UPM:n biojalostamoa joka hyödyntäisi polttoainevalmistuksessa tätä himottua metsän eliksiiriä. Kolme vuotta, 150 miljoonaa euroa ja yhtä EU-säädöstä myöhemmin Lappeenrannassa valmistetaan ensimmäisenä maailmassa kokonaan puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. Siis pihkasta polttoainetta. Aika huikeeta, mutta…

Samana vuonna, 2012, raumalainen Forchemin öljytislaamo teki myös 70 miljoonan euron investoinnin mäntyöljytislaukseen. Sen sanottiin olevan suurin kemianteollisuuden hanke sinä vuonna. Forchem jalostaa raakamäntyöljyä 10% koko maailman tarpeesta ja yrityksen kokonaistuotannosta 90% on vientiä. Sekin on aika huikeeta!

Harmi vaan, että molemmat yritykset hyödyntävät eri tarkoituksiin samaa,  niukassa olevaa – vaikkakin uusiutuvaa – luonnonvaraa.

Raakamäntyöljyä tislaamalla saadaan mäntyhartsia, mäntyrasvahappoa ja mäntypikeä. Näitä tisleitä käytetään sitten monien ympäristöystävällisten tuotteiden valmistuksessa. Yksi niistä tuotteista on Suomen kautta aikain suosituin yleispesuaine, etenkin mattojen pesussa käytetty, Mäntysuopa.

Kun mäntyöljy luokitellaan jätteeksi ja siitä valmistettavan biopolttoaineen arvo nousee, nousee samalla mäntyöljyn hinta raaka-aineena. Sitä mukaa kun biopolttoainebisnes laajenee, heikkenee mäntyöljyn saatavuus muilla kemian aloilla ja esimerkiksi Mäntysuovan valmistuksessa.

Ongelma on siis se, että Mäntysuopa ja biodiesel joutuvat näennäisesti taistelemaan siitä kumpi saa käyttöönsä vihreän kullan, mäntyöljyn. Kumpi on metsien kuningas kun kysyntä sekä biopolttoaineelle, että ympäristöystävälliselle saippualle, kosmetiikalle ynnä muulle räjähtää maailmalla?

Onneksi taistelutantereena on yksi maailman metsäisimmistä maista ja onneksi suomalainen voittaa tässä kilvassa varmasti.