Hyvä lomalainen, on tullut aika hieman nostaa katsetta ongenkohosta, sangrialasin pohjasta, perennapenkistä tai mihin ikinä se on jumittunutkaan. On aika katsoa mitä maailmalla on tapahtunut sillä välin kun sinä lomalasse olet pötkötellyt.

En tiedä onko se vain sattumaa vai päästetäänkö Helsingin Sanomien kesätyöntekijät valvomatta irti vuosittain aina samana heinäkuun viikkona, mutta hätkähdin uutisotsikoiden ääressä viime vuonna täysin samaan aikaan, kuin nyt.

Kokosin sinulle kolme uutista – tai oikeastaan useamman päivän pituista jatkotarinaa – jotka sinun on hyvä ottaa haltuun, niin tiedät mistä työpaikan kahvipöydissä keskustellaan kun sinne kohta palaat.

Uutisviikko alkoi lonkerokohulla. En nyt viittaa siihen, että vaikka meille luvattiin hellettä ja sinistä taivasta, saimme sadetta ja yllin kyllin lonkeron sävyä.

Viittaan helsinkiläiseen K-Markettiin, jossa pitkään jatkunut lonkerohävikki eskaloitui kauppiaan päätökseen siirtää greippijuomat kassan taakse suojiin. HS:n mukaan kauppias Olli Runokankaan sietoraja ylittyi käpyläläisten sekakäyttäjien anasteluun ja laittoi sille jämäkän pisteen.

Runokankaalla on oma teoria siitä, miksi juuri lonkero tarttuu nistien matkaan: ”Sixpackit toimivat varsinkin huumeidenkäyttäjien maksuvälineenä.”

Vielä maanantaina kukaan ei osannut sanoa, että miksi juuri lonkero – mikseivät kaljat tai siiderit häviä yhtälailla?

Rikoskomisario Hannu Kortelainen ei jaksa uskoa, että lonkero toimisi jotenkin erityisen hyvin maksuvälineenä huumekaupassa ja ounasteleekin, että kyse on vain käpyläläisten narkkareiden makumieltymyksestä.

Tutkiva journalisti, HS:n Katja Kuokkanen, sai kuitenkin kylmäkaapista vainun ja lähti tutkimaan asiaa perusteellisemmin.

Keskiviikon hesarissa oli uutta tietoa:

Tiedon greipin ja huumeiden yhteisvaikutuksen petollisuudesta vahvistavat niin Päihdepsykiatrian poliklinikan osastonylilääkäri Leea Muhonen kuin Päihdepalveluyksikkö Mäkelänkadun lääkäri Katri Luomaranta.

Ja samalla kiskaistaan komisario Kortelaiselle jauhot suuhun. Ei se olekaan pelkät makumieltymykset, mitkä narkomaaneja ohjaa.

Vaikka lonkerotarinan juoni ei jaksanutkaan kantaa enää torstain hesariin, uskon että toimittaja tekee edelleen vimmatusti töitä pulitzerinsa eteen ja tulee vielä kerran ulos jollain jymyotsikolla.

On nimittäin niin, että ”varmuus sekakäyttäjien lonkeromieltymyksen syystä puuttuu yhä. Kaikissa greippilonkeroissa ei välttämättä edes ole oikeaa greippiä.”

Pari vuotta sitten uutisoitiin, että lonkero tekee kauppansa Saksassa. Ettei tässä nyt olisi kyseessä jokin kansainvälinen rikosaalto, joka pyrkii myymään käpyläläisistä marketeista pöllittyjä tölkkejä Berliinin katukaupassa?

Vielä laajempaa keskustelua tällä viikolla on aiheuttanut sauna, Sompasauna Helsingin Sompasaaressa. Sompasauna ansaitsee paikkansa kaupunkiuutisissa pitkänä juttusarjana ja näkökulmia saunotteluun suomalainen toimittaja osaa kyllä hakea. Liisa Niemen ja Noona Bäckgrenin Sompasaunatarina alkaa viattoman oloisesti.

Maanantaina tutustuimme Sompasaunaan urbaanina vapauden ja autuuden tyyssijana, jossa kapitalismin ruma naama ei löylyä heitä ja jossa alastomat ihmiset paistavat toisilleen lettuja.

Kaikki on hyvin. Ruotsalainen turisti, Axel Lehto, kehuu meitä, suomalaisia. ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma.” Se on paljon sanottu se.

Uutisesta huokuu hyväntuulisuus ja hyväksyntä. Arna Björkqvist ottaa kulauksen luomuvalkoviiniä kädessään olevasta piccolopullosta. Saara Louhensalolla on turkoosiksi värjätyt kainalokarvat. Camilla Funck on yhtä naurua ja ­hymyä.

Tiistaina, juttusarjan toisessa osassa, kiuasvesi katkeroituu kun lauteille istahtaa kaupunginkanslian virkamiestä, Kalasataman rakennustyömaan projektinjohtajaa ja kaupunkiympäristön johtavaa tarkastajaa.

Milloin vuokrasopimus on katkolla? Tuleeko jatkolupa? Minne Sompasaunan voisi siirtää kun kerrostalo puskee niskaan? Voiko Sompasaunan kulttuuriarvoa mitata?

Harmaita huolen pilviä maalaillaan kahden uutisen verran, kunnes torstaina tulee iso myrsky.

Saamme tietää, että Sompasauna ei olekaan ihan niin puhtoinen kun alkuun ymmärsimme. Irstaat keski-ikäiset ukkelit ovat pesiytyneet pukuhuoneisiin ja kommentoivat siellä nuorten naisten solakoita vartaloita. Siellä räpläillään genitaaleja ja tuijotetaan silmiin, silminnäkijät sanovat.

Kaupunkikulttuurin kauniiseen kehtoon onkin hiipinyt saastainen sovinismi. Sompasaunaseuran puheenjohtaja Panu Finnilä, tunnistaa ilmiön ja toteaa, että saunatuijottajia on huomautettu asiasta. Poliisille ei ole ollut vielä tarvetta ilmoittaa. Poliisin yleisjohtaja Patrick Karlsson vahvistaa tiedon: Ei ilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä.

Finnilä kehottaa ahdistelun kohteeksi joutuvia lähettämään Sompasaunaseuralle sähköpostia.

Kolmas uutinen, josta sinun olisi erityisesti lomailijana hyvä tietää, on Helsinki-Vantaan junalippukaaos. Alkuviikon ehkä jännittävintä kesäteatteria on tarjoillut tiedotusvälineiden välityksellä HSL. Saadaanko lentokentälle toimitettua pari lippuautomaattia vai ei?

Tarina alkaa lukijan kuvasta, jossa Helsinki-Vantaan junalippuautomaatille jonottaa pitkä rivi kiukkuista kapsäkkikansaa. Paikalla ollut Ali Sadik-Ogli, kertoi jutelleensa jonottajille, jotka olivat jonottaneet jopa 40 pitkää minuuttia saadakseen pendolinopiljetin.

Tragikoomisen tilanteesta tekee ihmisen taipumus seurata massaa. Automaatti, johon kaikki ihmiset jonottivat, ei nimittäin suinkaan ollut lentokentän ainoa automaatti. Se vain sattui olemaan automaatti, jonka luokse oli jono.

Maanantain uutisen jälkeen HSL lähetti paikalle ihmisen. Siitä kerrottiin tiistaina. Samalla paljastui, että uusia automaatteja ei voida toimittaa niin nopeasti kuin tarve olisi, sillä ne on jouduttu kasaamaan käsityönä.

Torstaiaamuuna herättiin yllätykseen. Automaatti oli toimitettu. Ei kylläkään lentokentälle, vaan Espooseen. Eikä kylläkään lippuautomaatti, vaan karkkiautomaatti.

---

Uskon, että pääset näillä ainakin alkuun. Hauskaa loman jatkoa niille, jotka siitä nauttivat. Kyllä se omanikin vielä koittaa.