”Sahaan kohta mun jalan irti”
Mieleeni tulee kohtaus elokuvasta ”Saw” jossa toinen päähenkilö on kahlittu jalastaan kiinni johonkin putkistoon kellarissa. Päästäkseen vapaaksi hänen on sahattava jalkansa irti. Ja hän tekee sen. Ystäväni jolta nämä sanat kuulin, ei uhkaustaan kuitenkaan lähtenyt toteuttamaan vaikka hän kuvainnollisesti on samassa loukussa. Hän kärsii hermoja raastavasta välilevyn pullistuman aiheuttamasta kivusta jalassaan. Lääkäri määrää toistaan vahvempia kipulääkkeitä ystävälleni, mutta niiden teho lakkaa aina muutaman käyttöpäivän jälkeen.
”Tuominen” kutsuu lääkäri huoneeseensa ystäväni, joka ei ollut nukkunut viime yönä kivun takia ollenkaan. Lääkärin mukaan kipu kulkee kaaren muodossa. Se pahenee aikansa, löytää huippukohdan ja alkaa vähenemään. Nyt ollaan huippukohdassa. Toivottavasti, sillä hermot ei kestä enempää. Lääkäri Heikkinen sattui olemaan tänään ainoa vapaana oleva työterveyslääkäri. Heikkisen mielestä toisen jalan tunnottomuus ja kuvatut kivut olivat hälyttäviä ja hän määräsi Tuomisen päivystykseen. Päivystyksessä ortopedi tulee päättämään leikataanko selkä vai ei.
Samaan aikaan toisella puolen kaupunkia kävelen työpaikkani postilaatikolle. Otan nipun kirjekuoria ja mainoslehtia ja kävelen takaisin sisälle. Käyn yksi kerrallaan läpi saapuneet postit. Lasku, lasku, lasku, mainos, mainos, mainos, sitten paksumpi kirje. Avattuani kirjeen, huomaan ettei se ole osoitettu minulle eikä yritykselle jossa olen töissä. Siinä on aivan eri osoite ja ennen kaikkea eri nimi: ”Tuominen”. Etunimi ei kuitenkaan ole sama kuin ystävälläni. Paketin on lähettänyt suomalainen verkkokauppa ja se on lähetetty jo aikoja sitten.
Sen sisällä on kirja. Ortopedian erikoislääkäri Antti Heikkilän kirja, Siunattu kipu. Luen takakannen. ”Vuosien leikkauskokemus on vakuuttanut hänet siitä, että vain määrätyissä tapauksissa kipu pystytään leikkaamaan pois.” Avaan kirjan keskiaukeamalta. Otsikko: Selkä
Jatkan lukemista. Ortopedian erikoislääkäri Antti Heikkilän mukaan nykyiset ainoastaan teorioihin perustuvat hoitotekniikat – leikkaukset ja lääkkeet – ovat tehottomia ja johtavat oireenmukaisina vain kivun kroonistumiseen ja lääkekierteeseen. ”Kipulääkkeet ovat hengenvaarallisia” hän toteaa. Heikkilä antaa kipupotilaille vinkin: Löydä itsestäsi jotain, minkä haluat pitää mieluiten piilossa. Hän on nähnyt kipupotilaidensa paranevan, kun he ovat oivaltaneet jotain oleellista itsestään. Onko Tuomisella siis jotain luurankoja kaapissaan? Onko hänellä selkärankaa kohdata totuus itsestään ja parantua?
Tuomisen ortopedi oli tilanteesta osittain samaa mieltä kuin lääkäri Heikkilä ja osittain eri mieltä kuin lääkäri Heikkinen. Tuominen lähti loppujen lopuksi kotiin odottamaan kaarihermokivun laskusuhdannetta uuden lääkepurkin kanssa. ”Lääkejätti viihtyy suomessa” oli talousuutisten (HS 9.9) ensimmäinen otsikko tänään. No miksikäs ei viihtyisi?! ”Palkkasimme esimerkiksi juuri 50 uutta työntekijää” leveilee alueorganisaatiojohtaja Oliver Rittgen. Jatkoin mielessäni lausetta: ”…Tuomisen rahoilla.”
Mutta siis Tuominen, oivalla jotain itestäs niin kohta se sun selkä on ihan fine!