”Kirjoita siitä kuinka ihmiset reagoivat muutoksiin, siitä miten he jaksavat kiukutella ja vastustella jotain toimintatapamuutosta.”
Tyypillinen muutosvastarinta-asento.
Kirjasin ystäväni ehdotuksen blogiaiheeksi ylös helmikuussa 2013. Sanoin, että palaan tähän aiheeseen kun olen keksinyt jotain omaa tartuntapintaa siihen. Ja nyt olen!
Muutos – kun se tehdään tarkoituksella, pitää useimmiten takanaan ajatuksen siitä, että tekemällä jotain toisella tavalla, saavutetaan jotain laadullisesti parempaa tai määrällisesti enemmän. Harvemmin muutosta lähdetään tekemään, tai sitä halutaan, jos lopputulos häämöttää kurjuuden tai tuloksettomuuden seassa. En ota ollenkaan nyt kantaa muutokseen mikä tapahtuu itsestään tai tahallaan tehtävään negatiiviseen muutokseen.
Positiivisen muutoksenkin ongelma kuitenkin on se, että se välillä näyttäytyy positiivisessa valossa ainoastaan sitä haluavalle. Niin kutsuttuun muutosvastarintaan, on olemassa ainakin kolme helposti tunnistettavaa syytä.
- Muutosta vaativa taho ei pysty tai halua kertoa muutostarpeeseen johtaneista syistä eikä aseta selkeitä tavoitteita.
- Muutoksen toteuttava taho ei koe hyötyvänsä tarpeeksi muutoksen aiheuttaman työmäärän tai panostuksen suhteesta saavuttavissa olevaan etuun. Hyöty on siis liian suuren ponnistelun takana tai koetaan liian pieneksi.
- Muutoksen toteuttaja ei saa tarvittavaa tukea tai työkalua muutoksen tekemiseen.
Vastarinnan välttämiseksi on oleellista kertoa syyt muutokseen nykytilaan peilaten, antaa muutokselle tavoitteet sekä varmistaa että sen toteuttamiseen on riittävät valmiudet. Nämä kaikki kolme edellytystä on hyvä käydä läpi keskustellen ja oivalluttaen muutoksen toteuttavan tahon kanssa.
Saan uuden työni ansiosta pohdiskella muutosta ja tehdä sen parissa töitä päivittäin. Olen sekä muutosta vaativa, sitä toteuttava että niiden välissä keskusteleva osapuoli. Muutoksen tullessa, olisikin hyvä jos jokainen osapuoli voisi kokea olevansa sekä muutosta haluava että tekevä. Se on hyvä pitää mielessä muutoksensuunnittelun alkumetreiltä lopputulokseen saakka. Sekä muutosta vaativan että sitä toteuttavan tahon on yhdessä löydettävä muutoksen tarve, asetettava yhteinen tavoite ja käärittävä hihat. On säilytettävä katkeamaton keskusteluyhteys.
Joskus sekä muutosta vaativa että muutoksen toteuttava taho on yksi ja sama henkilö. Tällaisessa tapauksessa henkilö asettaa itselleen nykytilasta poikkeavan tavoitteen ja pyrkii saavuttamaan sen. Näissä tilanteissa on yhtä tärkeää varmistaa näiden kolmen kohdan toteutuminen.
Aloitin noin kaksi kuukautta sitten todella intensiivisen juoksutreenin muutosta vaativan aivopuoliskoni takia. Muutostavoitteeksi oli asetettu painonpudotus. Kaivoin kaapista vanhat lenkkarit ja tuulihousut ja lähdin toteuttamaan muutosta, itseni pakottamana. Huonojen varusteiden, epämääräisen tavoitteen ja harkitsemattoman kovan alkusysäyksen takia muutosta toteuttava aivopuoliskoni päätti lopettaa juoksemisen ennen kahden viikon rajapyykkiä.
Mikään kolmesta kohdasta ei toteutunut. Vaativa taho ei asettanut selkeää maalia johon tähdätään tai edes välietappeja. Vaativa taho ei pystynyt mitenkään todistamaan että tuloksia tultaisiin saavuttamaan eikä osannut asettaa työmäärää ja etua motivoivaan suhteeseen. Vaativa taho ei millään tavalla varmistanut että muutos olisi mahdollista varusteiden tai toteuttajan kunnon puolesta.
Valmentaja vaihtui. Kuukausi sitten vaativa ja toteuttava aivopuoliskoni aloittivat viimein kaivatun yhteistyön. Painoa mitattiin suhteessa painoindekseihin ja suosituspainoihin. Analyysin perusteella ruokavaliosta karsittiin kaikkein eniten terveydelle haitalliset aineet pois. Jotkut poistettiin kokonaan ja joitain vähennettiin maltillisesti. Poistojen tilalle tuotiin terveellisempiä, mutta kuitenkin miellyttäviä asioita. Oli tärkeää, että molemmat osapuolet hyväksyivät poistot ja lisäykset, sekä se, että ne näkivät yhteisesti muutosten vaikutukset.
Vaativa aivopuoliskoni asetti tällä kertaa toiminnalle myös selkeän tavoitteen ja linkitti sen toteuttavan osapuolen omiin tavoitteisiin. Esimerkiksi, vaativa osapuoli tiesi että toteuttava osapuoli oli lähdössä toukokuun lopussa Barcelonaan ja mitä paremmassa kunnossa sinne lähdettäisiin, sitä mukavampaa siellä olisi olla. Vaativa osapuoli hyödynsi tämän aikarajan ja asetti painonpudotushaasteen lähtöpäivälle. Yhteistuumin aivopuoliskoni osaset päätyivät realistisena pidettävään tavoitteeseen. 5 kiloa kymmennessä viikossa, eli puoli kiloa pudotusta viikossa. Vaativa osapuoli varmasti olisi vaatinut enemmän, mutta punnitsi viisaasti myös toteuttamisen mielekkyyttä.
Jokaiselle viikolle asetettiin välitavoite ja tuloksille asetettiin ulkopuolinen seuranta ja seuraaja.
”Laittakaahan joka äijä paino näin sunnuntaisin. Ei lähdetä lipsumaan.”
Vaativa osapuoli, minä itse, varmistin myös että työkalut ovat kunnossa. Ostin upouuden kuntolaitteen, crosstrainerin. Ostin vähäkalorista mehukeittoa ja tein monia muita muutoksia jääkaapin sisältöön. Varmistin että ne asiat joita jään eniten kaipaamaan vanhassa ruokavaliossa löysivät jonkun mielekkään vastineen uudesta ruokavaliosta. Näin toteuttavaa osapuolta ei jätetty tyhjän päälle tavoitteen asetannan jälkeen.
Kaksi kuukautta sitten, pakotetun juoksuharjoituksen alussa, intoa ja myöhemmin inhoa puhkuen, painoni oli korkeimmillaan 92,3kg. Kaksi viikkoa juoksutreenin aloituksesta paino ei ollut juuri hetkahtanut alaspäin. Tästä kaksi viikkoa eteenpäin kului syömistottumusten ja liikunnan havainnointiin sekä analyysin perusteella tehtävien asioiden valmisteluun.
Toteutusjakso alkoi kuukausi sitten, jolloin jo pelkän ajattelutyön tuloksena, lähtöpainoksi mitattiin keventynyt paino, 89,6kg.
Tänään, tasan kuukausi toteutusjakson aloituksesta painan 5kg vähemmän kuin kaksi kuukautta sitten, 87,3kg. Barcelonatavoitteeseen on enää 2,7kg matkaa ja aikaa puolitoista kuukautta.
Muutos – oli se sitten kokoluokaltaan yrityksen strategiaa koskeva iso muutos tai ainoastaan henkilöä itseä koskeva painonpudotushaaste, on oleellista että muutoksentekijä hyväksyy muutostarpeen omien havaintojensa pohjalta, sitoutuu hyvin määriteltyihin väliaika- ja päätavoitteisiin sekä omaa työkalut muutoksen tekemiseen.
Sanotaan, että ainoastaan muutos on pysyvää.