On perjantai, kirpeän pakkaspäivän ja työviikon rauhoittava ilta. Koko perhe alkaa olla koossa, äidin kattaessa pöytää illallista varten. Perjantain alkuillat ovat pyhitetty perheen yhteiselle ajalle. Isä on kyykistynyt takan eteen ja sytyttää tulta. Hän muistuttaa lapsiaan että on syytä pitää naapureihin hyvät välit, sillä nämäkin koivuhalot joilla kotiin luodaan lämmin tunnelma, ovat naapurin metsästä. Isä oli ollut yhden viikonlopun viime keväänä naapurin puutalkoissa ja saanut sieltä monta kuutiota koivuklapeja. Naapuri oli tullut seuraava viikonloppuna vielä auttamaan niiden pinoamisessa autotalliin.

Vanhin lapsista, Eero, tulee juuri sisään kun äiti kertoo keittiöstä ruoan olevan valmis. Äiti oli unohtanut ostaa saunalimut lapsille, joten Eero kipaisi vielä lähikaupassa ostoksilla. Äiti huokaa kuinka kätevää se on, ettei kauppaan ole pitkä matka jos jotain unohtuu. Eerokin on tyytyväinen, sillä hän sai pitää vaihtorahat.

Perhe asettuu ruokapöydän ääreen. Äidin ja isän paikat ovat niin että he näkevät keittiön ikkunasta ulos. Piha on lumen peitossa. Isä kiittää Mattia ja Annia lumen luonnista. Lopputalven ilta-aurinko värjää kinosten huiput punaisella ja piha näyttää kauniilta. Valoisemmat illat ja auringonlasku saavat illallistavan pesueen haaveilemaan kesästä.

”Minä haluan polkupyörän” huutaa perheen nuorin, 4-vuotias Eemeli. Kaikki repeävät nauruun muistaen heti viime syksyn pyöräilyharjoitukset talon edustalla, jalkakäytävällä. Eemeli oli hinkunut naapurin vuotta vanhemman pojan pyörää lainaan ja saikin sen päiväksi harjoituskäyttöön. Naapurin poika oli juuri päässyt eroon apupyöristä ja Eemeli ei suostunut ottamaan niitä edes harjoittelun ajaksi takapyörään kiinni. Hän halusi oppia kerralla kunnolla ajamaan. Isä, Eero ja Matti olivat Eemelin tukena kun hän otti ensipolkaisujaan pyörällä. ”Päästä irti, päästä irti!” Eemeli huusi isälleen joka kulki puolijuoksua pyörän tarakassa kiinni pitäen häntä pystyssä. Hetken kuluttua rähmällään aidan juurella punaisena ulvova Eemeli vakuutti ettei kaatumisessa ollut kyse hänen ajotaidoistaan vaan siitä että isä oli tönäissyt häntä juuri irti päästäessään.

Tuleva kesä alkaa isoilla juhlilla, sillä Eero pääsee silloin ripille. Kaikki ovat innoissaan tulevista kesäjuhlista. Anni kysyy voiko hän pyytää juhliin kaikki luokkakaverinsa. Äiti naurahtaa ja kertoo ettei juhlat varsinaisesti ole nyt Annin juhlat, mutta joitain kavereita hän voi kyllä kutsua. ”Kyllähän tänne mahtuu” toteaa isä eikä hän väärässä olekaan. Etupihalle on tulossa suuri valkoinen teltta jonka alle mahtuu monta ruokailuryhmää. Lisäksi huvimaja ja sen edusta ovat käytössä ja omenapuiden alla suojassa kuumalta auringolta. Osa vieraista haluaa varmasti viettää aikaansa parvekkeella jonka isä aikoo Eeron kanssa vielä kunnostaa keväällä. Äiti kertoo jo ostaneensa sinne tuolien pehmusteita ja esittää samalla toiveen että värimaailma olisi samankaltainen.

Eemeli keskeyttää puheensorinan kysymällä voiko parvekkeelle mennä sitten nukkumaan. Normaalisti hiljainen Matti korottaa ääntään innokkaana ja kertoo että on siellä toissakesänä ollutkin isoveljensä kanssa nukkumassa. Pojat olivat lämpimänä viikonloppuna kasanneet teltan parvekkeelle, ottaneet sängyistään patjat ja vuodevaatteet ja nukkuneet siellä. Äiti lupaa, että tulevana kesänä kaikki halukkaat pääsevät telttaan nukkumaan.

Annikin tietää mitä hän haluaa tehdä kesällä. Hän käy joka päivä katsomassa olohuoneen ikkunasta joko talon ohi virtaava joki olisi sulanut jäästä. Anni oppi edellisenä kesänä kalastamaan eikä malta odottaa että pääsee testaamaan kala-apajat tien toiselle puolen. Anni tietää että sateella on parhaat mahdollisuudet kunnon saaliseen. Parinsadan metrin päässä talosta on joen ylittävä silta. Sen alusta antaa jännitävän suojan kalastamiseen ja retkeilyyn myös sateisella säällä.

”Saako jo nousta?” kysyy Matti ja kärkkyy jo yläkertaan. Äiti antaa luvan ja lapsikatras sujahtaa huoneisiinsa leikkimään ja pelaamaan. Äiti ja isä jäävät keittiöön kahden. He katsovat toisiaan ja kippistävät viinilaseja onnistuneen viikon kunniaksi. Takkatuli odottaa olohuoneessa joten vanhemmat siirtyvät sinne. Vaikka takan lämpö alkaa jo punastuttaa poskia, isä lisää vielä pari puuta. Hän aikoo vielä illemmalla paistaa makkarat.

Tämä tarina voisi olla sinun perheestäsi. Se maksaa 218 00 euroa ja sijaitsee vain 65 kilometrin päässä Helsingistä. MYYTY