Tapahtuu vääryys.

Ensimmäinen kansalainen huomaa vääryyden ja suuttuu. Hän sulkee Ilta-Sanomat ja avaa Facebookin. Hän yrittää muistaa mitä siinä otsikossa sanottiin ja muotoilee viestin omaan suuhunsa sopivaksi. Hän kirjoittaa raflaavan otsikon tilapäivitykseensä, linkittää siihen Ilta-Sanomien artikkelin ja kirjoittaa vielä perään jonkun seuraavista vaihtoehdoista: ”Vetää sanattomaks…”/ ”Nyt v**** Räsänen…”/ ”Miten valtaapitävä koneisto voi…?”

Toinen kansalainen huomaa vääryyden ja suuttuu. Hän uhkaa muuttaa Ruotsiin. Kansalainen toteaa että vain Suomessa voi tapahtua tämänkaltainen vääryys. Huomenna hän unohtaa tämän päivän vääryyden ja huomaa uuden, ruotsalaisen, vääryyden. Vain Ruotsissa, hän toteaa. Hän jatkaa kunnes on käynyt läpi tuntemansa valtiot; Suomen, Ruotsin ja Ameriikan. Sitten hän aloittaa alusta.

Kolmas kansalainen huomaa vääryyden ja suuttuu. Kansalainen protestoi tekemällä asioita, joita ei saa tehdä. Hän tekee myös asioita, joita hän ajattelee ettei saa tehdä, vaikka oikeasti ne ovat sallittuja. Kansalainen ei huomaa tekevänsä epäjohdonmukaisia asioita, sillä hän on kiukkuhurmoksessa. Kansalainen vastustaa.

Neljäs kansalainen huomaa ensimmäisen kansalaisen Facebook-viestin ja suuttuu. Hän ei oikein tiedä mistä on kysymys, mutta huomaa että muutkin ovat vihaisia. Hän tutkii millä #hashtagilla kiukkumusta puretaan tänään ja kirjoittaa ”#kiukku #kiukku #kiukku”. Varmuuden vuoksi hän tekee sen myös Ilta-Sanomien keskustelupalstalle. Nimimerkki ’Huolestunut kansalainen’

Viides kansalainen huomaa vääryyden muttei jaksa välittää siitä. Turha taistella. On parempi vaan hyväksyä koneisto ja taapertaa.

Kuudes kansalainen huomaa vääryyden ja suuttuu. Hän tuo esiin elämän vääryyden, suomettumisen vääryyden, Päivi Räsäsen vääryyden ja byrokratian vääryyden. Hän harjoittelee byrokratian ja suomettumisen lisäksi jonkin kolmannen sivistyssanan kahvihuonekeskustelua varten. Hän allekirjoittaa kansalaisaloitteen jossa vaaditaan kansalaisaloite-järjestelmän alasajoa tarpeettomana.

Seitsemäs kansalainen huomaa vääryyden ja suuttuu. Hän kirjoittaa vääryydestä kylmän viileästi Helsingin Sanomille: ”Kaikille pitäisi antaa potkut. Niin!” Kansalainen vaikuttaa. Hän asettuu ehdolle kuntavaaleissa ja kertoo ajavansa vääryyden kumoon jos pääsee läpi. Hän pääsee läpi. Muut kansalaiset suuttuvat siitä.

Kahdeksas kansalainen ei huomaa vääryyttä. Hän jatkaa elämäänsä onnellisena.

Yhdeksäs kansalainen huomaa vääryyden ja jää miettimään sitä. Parin päivän päästä hän keksii aiheesta vitsin. Hän kertoo sen ja ihmiset nauravat. Hän kuulee parin päivän päästä työpaikan hississä, että joku käyttää hänen vitsiään ja hän suuttuu.

Kymmenes kansalainen huomaa vääryyden ja suuttuu. Hän kirjoittaa asiasta blogiinsa ja yrittää saada aikaan muutosta, mutta Ilta-Sanomien artikkelissa oli mielenkiintoisempi otsikko. Kukaan ei lue kansalaisen blogia.