Sairastaminen on viety ihan uudelle tasolle – tehokkaalle sellaiselle. Olen ollut nyt 36 tuntia lukittautuneena idyllisen ihanan hirsitaloni WC-tiloihin, koska se on ainut paikka, jossa lämpötila pysyy yli kymmenessä asteessa. Se on olennaista varsinkin nyt kun oma lämpöni huitelee parhaimmillaan 39:ssä.

Huomioita:

• Kaikki tietää että kuumeessa pitää juoda. Talon ainoat sulat vesijohdot ovat WC:ssä, joten miksen pysyttelisi itsekin siellä. Kun nousen patjaltani istumaan yletyn hienosti hanaan ja kahvikuppiin. Pieniä hörppyjä haluamallani lämpötilalla.. Appelsiinimehu ja hedelmäsalaattipurkki pysyy mukavan viileänä ikkunalaudalla. Ah, tätä itsekseen selvitymisen tunnetta.
• Äskeiseen viitaten on myös kätevää että WC-pönttö on läsnä. Kuinka monesti sitä onkaan kuumeessa tullut kiemurreltua peiton välissä ja välteltyä WC:ssä käyntiä vain siksi ettei halua nousta.
• Nyt ymmärrän, että lattialämmitys on huikein asia. Jos joskus tulee tilanne, että pitää valita asentaako sellainen vaiko ei, asennan varmasti. Se pitää patjani ja siten myös minut lämpöisenä. En tiedä mitä tekisin ilman sitä. Ehkä lähtisin jonnekin muualle sairastamaan niin kuin kaikki fiksut ihmiset tekisivät.
• Lääkekaappi on metrin päässä. Löytyy erilaisia särkylääkkeitä, nenärasvoja ja yskänlääkkeitä.
• Kun kuume sitten laskee, alkaa tajuton hikoilu. Kuinka hienoa on vain kääntää kylkeä ja olla jo suihkussa. Suihkunraikkaana sitten takaisin peiton alle. Voi niitä lukuisia kertoja jolloin hikimärkänä ja viluisena on pitänyt kammeta itsensä ylös sängystä raahautuakseen suihkuun. Sitten palata niihin hikisiin lakanoihin nukkumaan. Ei enää.
• WiFi ylettyy vessaan. Mitä muuta hyvältä sairastamispaikalta voi toivoa?

Kipeänä olemisen ei siis tarvitse olla enää hankalaa. Se voi olla tehokasta! Kuinka tätä ei olla aiemmin keksitty?