Euroopan suurin arvojohtaja, Angela Merkel, ottaa askeleen kohti ulko-ovea. Suomen vahvin eurooppalainen sillanrakentaja, Alexander Stubb, kompuroi liikaan liberalismiin. Suomen suurin ammatillinen keskusjärjestö, SAK, pissii omiin muroihinsa.

Sellainen on ollut viimeinen pariviikkoinen renkolaisen yksinhuutelijan silmin. On niihin pariin viikkoon sisältynyt muutakin: USA:n välivaalit, niitä seuranneet Jeff Sessionsin potkut ja kanadalaisen POP-psykologin, Jordan Petersonin Suomen-vierailu. Pekka Haaviston puheenjohtajuutta unohtamatta.

Vähintään yhtä merkittävää on kuitenkin se, että äänestin tällä viikolla ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa. Olen kaikista kommervenkeistä huolimatta roikkunut kirkon jäsenkirjoissa kaiken ikäni ja täten omaan kirkollisten etuuksien ohella myös oikeuden ääneen kohta käytävissä vaaleissa.

Innostuin seurakuntavaaleista kahdesta syystä:

1. Seurasin kevään 2018 arkkipiispavaalia yllättävän innokkaasti. Ajattelin vaalin mooseksellisena vedenjakajana, joka johdattaisi kirkon päällystön 2000-luvun tarinoihin ja auttaisi seurakuntalaisia ymmärtämään rakkautta samaa sukupuolta olevien ihmisten välillä. Sitten arkkipiiska Tapio Luoma voitti ja konservatiivinen raamatun tulkinta sai tekohenkeä.
2. Työkaverini pyysi Facebookissa äänestämään vaaleissa, jotta päätöksiä tekisi tolkun ihmiset. Ymmärsin, että joistain arvomaailmani kiinnostuksen kohteista päätetään näissä piireissä. Olisi siis tärkeää kertoa, että mitä mieltä minä olen. Se olisi pienin tekoni, jotta seuraavia tapioluomia ei enää päästettäisi saarnatuoleihin.

Ainiin! Unohdin alussa mainita, että tämä on neljäs osa Uutisraportti -podcastin spin-offiksi kyhätystä blogisarjasta. Keskiössä ovat edellisen viikon tärkeimmät puheenaiheet. Tässä tapauksessa edellisten viikkojen, koska en viime viikolla raportoinut kallisarvoisista mielipiteistäni.

Aiheet: (1) Angela Merkelin jäähyväiset, (2) Jordan Peterson & feminismi ja (3) Jeff Sessionsin potkut. Aloitetaan Merkelistä.

Angela Merkelin jäähyväiset

Tausta: Angela ei pyri enää puolueensa (CDU) johtoon. Liittokanslerina hän näkee itsensä vielä vuonna 2021, mutta sitten on ’Merkel out’. Angela jättää jälkeensä aukon, jota kapallinen mukulapoliitikkoja ei pysty täyttämään. 

Renkolainen yksinhuutelija: Angela Merkel on Euroopan suurin johtaja.

Meillä on eteisessä taulu, johon on kehystetty vuoden 2015 kesäkuun yhdeksännen päivän New York Times. Lehden kannessa komeilee Obaman ja Merkelin Sound Of Music -henkinen potretti. Garmisch-Partenkirchenin mäkihyppymaisemissa otetun kuvan funktio on

Kesäkuun alussa 2015 pidetyssä G7-kokouksessa juteltiin ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä kahteen asteeseen ja Venäjän pakotteiden kiristämisestä Ukrainan kriisin jälkimainingeissa. Obama on levittänyt kätensä puutarhapenkin selkänojalle ja Merkel omansa Saksan Alpeille.

Kuva muistuttaa minua töihin lähtiessä kahdesta asiasta:

1. Asioihin pitää pyrkiä vaikuttamaan, eikä vain valittaa.
2. Vaikka työpäivä tuntuisi kuinka vaativalta, ei minun pidä tehdä sellaisia päätöksiä kuin nämä kaverukset aikakausinaan tekivät.
3. Ja kun minun joskus pitää tehdä hankalia päätöksiä, olisi hyvä jos lähelläni olisi sellaisia tyyppejä kuin Merkel ja Obama.

Lähtisinkö lounaalle Merkelin kanssa? Ehdottomasti! Obaman? Kyllä.

Jordan Peterson & feminismi

Tausta: Jordan kertoo, että miehen ja naisen välinen epätasa-arvo ei johdu sukupuolesta. Se johtuu hänen mukaansa ihmisissä olevista useista ominaisuuksista, joista jotkut ennustavat menestystä liike-elämässä ja jotkut ei niinkään. Miehillä on tutkimusten mukaan keskiarvollisesti enemmän näitä menestysominaisuuksia.

Renkolainen yksinhuutelija: Jordan on uskottava. Hän tietää tarkalleen mitä mieltä hän on ja mitä hän on sanonut ja mitä ei. Hän on psykologian professori, konservatiivi ja ammattimainen feminismin vihollinen.

Jordan Peterson on niin perillä asioistaan, että kaltaiseni renkolainen huomaa vahingossa vakuuttuvansa vaikka sydämessään ymmärtää, että tässä on jotain väärää.

Suosittelen katsomaan tammikuisen Channel 4 Newsin haastattelun, jossa Peterson ottaa kantaa sukupuolisiin palkkaeroihin. 30 minuutin pätkä esittelee leikkauspisteen, jossa poliittinen epäkorrektius kohtaa yliopistollisen tutkimuksen, liberalistisen arvomaailman akilleen ja oikeistolaisen näkemyksen totuudesta.

Jordan Peterson on eräänlainen koetinkivi. Kestävätkö omat uskomuksesi Petersonin painon? Kärsitkö katsoa kun tasa-arvokäsitystäsi muokataan uuteen uskoon silmiesi edessä? Pystytkö ajattelemaan, että asiat saattavat todella olla niin kuin Jordanin tutkimukset kertoo niiden olevan?

Feministin täytyy terottaa argumenttinsa jos haluaa väitellä hänen kanssaan.

Lähtisinkö lounaalle hänen kanssaan? Vaikuttaa vähän raskaalta tyypiltä. Tyydyn väijymään Youtubessa.

Jeff Sessionsin potkut

Tausta: Trump vehkeili itsensä presidentiksi Venäjän avustuksella (okei, spekulaatiota). Alkoi tutkinta, joka takia tiedustelupalvelujen johtajia on erotettu. Trumpin kampanjassa mukana ollut Jeff Simmons jääväsi itsensä tutkimuksesta koska tietää Trumpin syyllisyydestä (okei, spekulaatiota jälleen). Edustajainhuone ei voi enää suojella Trumpia koska demokraatit voitti vaalit, joten Trumpin piti järkätä itselleen uusi suojelusenkeli (spekulaatio, jälleen).

Renkolainen yksinhuutelija: ”Asiat ovat niin kuin ne näyttävät”, sanoi Kekkonen.

USA:n välivaalit oli Trumpin tappio, vaikka hän kuinka toista kertoo. Edustajainhuoneen valta siirtyi demokraateille ja samalla siirtyi rahapussin vartijuus Trumpin vihollisille. Ja se kenellä on rahapussi, sillä on todellinen valta.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että edustajainhuone tulee todennäköisesti hankaloittamaan kaikkia lapsiruhtinaan toiveita siinä määrin kuin se voi – toivottavasti Meksikon muurit mukaan lukien.

Se tarkoittaa myös Venäjä-tutkimusten vauhdittamista. Ja sitä ei Trump kestä. Ja siksi Jeff Simmons sai lähteä. Itsensä tutkimuksista jäävännyt ja siksi syylliseltä vaikuttava Simmons olisi liian heikko lenkki kun taistelu ”noitavainoa” ja ”fake newsiä” vastaan kovenee.

Jeffin hankala rooli ei ollut oleellinen niin kauan kun republikaanit hallitsivat kongressia, mutta nyt kun demokraateilla on enemmistö, Trumpin piti varmistaa, että joku hänen vierellään lyö kapuloita Venäjä-tutkimuksen rattaisiin.

Kuka on tämä joku? No se on Matthew Whittaker. Ja kuinka ollakaan, Whittaker on sitä mieltä, että Trumpiin kohdistuvat Venäjä-tutkinnat on ihan tyhmiä.

Asiat ovat niin kuin ne näyttävät – ja nyt Trump näyttää syylliseltä.

Lähtisinkö lounaalle Jeff Simmonsin kanssa? Todellakin – yrittäisin saada hänet paljastamaan, että miten Trump kikkailtiin presidentiksi. Entä Trumpin kanssa? En tiedä mistä juttelisimme. Ehkä lähtisin?

Keventävä suositukseni

Elisa Viihteen Bullets on ollut yllättävän kutkuttava. Olen kokenut ylpeyden tunteita siitä, että tällaiseenkin me suomalaiset pystymme kun todella yritämme. Krista Kosonen on asiallinen. Sibel Kekilli on asiallinen. Tommi Korpela…on…suomalainen näyttelijä. Jani Volainen on aina asiallinen!

Bullets näkyy Elisa Viihteen Aitiossa ja Aitioon saa ekan kuukauden ilmaiseksi. Kun katsoo Bulletsin maratoonina yhden viikonlopun aikana niin jää kolme viikkoa vielä aikaa tutustua kaikkeen muuhun mielenkiintoiseen mitä sieltä voi katsoa. Kohta siellä näkyy Ivalo. Se on kai aika pirun kova.