Kuvittele metsä, ihan vaan joku perusmetsä. Sellainen, että kun siellä on, ei näe mitään muuta kuin puita. Kuvittele puut eri lajeina sekalaiseen järjestykseen. Joku on kaatunut ja joku kaatumassa kohta. On pieniä puita jotka aloittavat vasta kasvuaan kohti korkeuksia ja sitten on isoja puita joiden latvat hipoo jo taivasta. Kuvittele taivas siniseksi ja lisää siihen muutamia hentoisia, valkoisia pilviä. Pilvet muuttavat hiljalleen muotoaan ja lähtevät, tilalle tulee uusia pilviä. Kuvittele sinne metsän keskelle polku. Polku näkyy puiden latvoissakin, se on siellä vähän leveämpi, mutta se kulkee aika tarkalleen maassa olevan polun mukaisesti. Kuvittele itsesi siihen polulle. Voit kävellä, juosta tai seistä paikoillaan. Katso vielä kaikkialle, jotta hahmotat tarkasti missä olet. Lisää kuvitelmaan musiikki. Musiikki on niin kovalla että et kuule vierestäsi lentoon pyrähtävää lintua, saatat säikähtää sitä vähän. Musiikin täytyy olla sellaista, jossa on selkeästi erottuva piano. Jos valitsit jo kappaleen jossa ei ole pianoa, valitse uusi. Itse kuuntelin lenkillä Jamie Cullumin Dont Stop The Music. Voit käyttää sitä. Kaikki osaa soittaa ilmapianoa, varaudu laittamaan kädet kohta koskettimille. Kertaa vielä kertosäkeistön sanat mielessäsi. Sitten kuvittele metsä, itsesi sinne, musiikki ja laita kätesi ilmapianon koskettimille.

I wanna take you away, let’s escape into the music. DJ, let it play, I just can’t refuse it, like the way you do this. Keep on rockin’ to it, please don’t stop the, please don’t stop the music.

Odota kertosäkeistöön ja anna musiikin vallata kaikki aistisi. Älä pelkää, ei kukaan näe, että soitat ilmapianoa eikä kukaan kuule kun laulat. Ei haittaa jos menee vähän nuotin reunasta. Sulje silmäsi ja jatka soittamista. Jos ujostuttaa, voit vain liikutella suutasi musiikin mukana. Ole yhtä soittamasi instrumentin kanssa. Halutessasi voit vaihtaa pianon rumpuihin tai vaikka kitaraan. Nauti elämästä ja musiikista. Nauti metsästä. Avaa silmäsi ja katso eteenpäin. Noin kahdenkymmenen metrin päässä on vanhempi pariskunta ulkoiluttamassa koiraa. Muutat heidät mielessäsi kysymysmerkeiksi ja jatkat matkaa, ohitat heidät ja toivot ettei he nähneet koko showta. Herra sanoo ”hyvää pääsiäistä” ja rouva menee koiran kanssa vähän kauemmaksi. ”Tää ei oikeen tykkää ihmisistä” sanoo hän. ”En minäkään” sinun tekisi mieli sanoa, mutta toivotat kuitenkin hyvää pääsiäistä. He eivät lakkaa tuijottamasta ja tuijottaisivat varmaan vieläkin jos katsoisit taaksesi. Laitat kuulokkeet takaisin päähäsi ja kävelet loppumatkan ilman sen suurempia käsien heilutteluja.

Niin, tosiaan olin tossa vähän juoksentelemassa metsässä ja kuuntelin siinä vähän musiikkia samalla. Ei tapahtunu mitään sen kummempaa.

Hyvää pääsiäisen loppumista ja työviikon alkamista kaikille!