Ihminen, joka minua kuuntelee

Onhan tää sen verran huippuversio aivan huikeesta biisistä ettei tätä voi jättää julkasematta.

Perjantaina hain ystäväni Helsingistä ja ajoimme Renkoon. Laulelimme ja soitimme kitaraa samalla kun valmistauduimme illan rientoihin. ”Lauletaan Mambaa” sanoi ystäväni ja tottakai me lauloimme. Jostain syystä se oli pakko ottaa nauhalle. Musisoinnin ja illallisen jälkeen mentiin kuuntelemaan akustiset versiot Sir Elwoodin huikeista hiteistä. Kotimatka kuunneltiin omaa tuotantoamme auton stereoista.

Videolla näkyvät Marianne-raidat ovat kuistini lattiasta. Tänään joku kävi tallustelemassa märässä maalissa ja jätti oman jalanjälkensä tähän pieneen pintaremonttiin. En tiedä kuka tämä mystinen hopeinen discomies on, muttei sen väliä. Ja onhan se niin, että omissa ajatuksissani jäljet muuttuvat maailmankaikkeuden lähettämäksi viestiksi, jota en vaan osaa vielä tulkita.

Jään siis odottamaan lisää viestejä. Ennen kaikkea viestiä ystävältäni jossa hän osoittaa arvostavansa sitä että lisäsin tämän videon kysymättä häneltä lupaa!

Hyvää alkavaa viikkoa!