Kun yrittää juoda 9 vuoden juomattomat viinat kolmessa kuukaudessa, nousee väistämättä seinä pystyyn. Herää kysymyksiä.

Haluaisin ottaa lasin viiniä, otanko?

Aiemmin kun kerroin alkoholittomuudestani, kuulija sanoi arvostavansa sitä. ”Se on hienoa, olen kateellinen” kuulin monesti. Mietin mitä siinä on hienoa ja miksi hän arvostaa sitä. Hän kuitenkin itse käyttää alkoholia säännöllisesti. Jos hän kokee että se on arvostettavaa ja hienoa, miksei hän itse tee niin, lopeta juomista. Hän ei pysty. Ymmärtääkseni suomalainen, vaikkakin viinaanmenevässä maineessa, pystyy kuitenkin hallitsemaan alkoholin käyttöään viikolla ja menee töihin selvänä. Kun sitten perjantai-ilta koittaa, itsekuri ja edellisenä sunnuntaina krapulapäissään tehty lupaus viinalakosta unohtuu.

Kun pystyy perustelemaan itselleen, miten viikollakin voi mennä baariin ja selviytyä seuraavana päivänä töihin, on jo pitkällä. Liian pitkällä. Mutta jos haluan ottaa lasin viiniä – tiistai-iltana – otanko?

Missä kohtaa nauttiminen muuttuu nollaamiseksi?

Oma alkoholillinen elämäni sai jatko-osan 16.6 jolloin päätin että alkoholittomuus määrittelee liikaa minua. Poistin sen määrittelevän tekijän. 16.9 päätin että olen seuraavan viikonlopun kokonaan ilman alkoholia.

Nautin siitä että voin ottaa arkenakin lasin viiniä jos haluan. Tiedän että se jää siihen. Viikonloppuisin nautin viinin maistelusta, hyvästä ruoasta tai vaikka juustoista. En välttämättä edes humallu. Kuitenkin jonain lauantaina sitä herää pää kipeänä eikä muista kaikkia eilisillan tapahtumia selkeästi.

Sama homma jatkuu sitten lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuna herätään taas kysymysmerkin takoessa kalloa. Kun koko viikonlopusta jää ainoastaan alkoholinhuuruinen muisto, mietin onko nauttiminen muuttunut nollaamiseksi. Eroa on hankala havaita, sillä sekä nauttimis- että nollaamisviikonloppua odottaa innokkaasti koko viikon. Molemmista tulee mahdollisesti hyvä fiilis. Molemmissa tapauksissa pää voi olla kipeä seuraavana aamuna. Ainoastaan juomisen motiivi on eri – ja se ratkaisee.

Onko alkoholi minulle hyväksi vai pahaksi?

Ihminen kuten minä, tutustuu helpommin ja häneen tutustuu helpommin, kun takana on pari lasia viiniä. Huomaan että sosiaalinen elämäni on monipuolistunut, ympärilläni on enemmän ihmisiä. Ystävyyssuhteeni ovat syventyneet ja hyviä ystäviä on tullut lisää. Ei minua välttämättä kutsuttu ennen juhliin, kun tiedettiin etten juo viinaa. Jotkut uskaltavat tulla puhumaan minulle vasta kun pullo on avattu.

Jos alkoholi parantaa sosiaalista elämää ja tuo ystäviä, miksi alkoholistit ovat monesti yksinäisiä ja sulkeutuneita? Ehkä tiettyyn rajaan asti (jota kukaan ei ainakaan omalla kohdallaan tiedä) alkoholilla on positiivinen vaikutus ihmissuhteisiin ja niiden muodostumiseen. Kun alkoholinkäyttö kasvaa, sosiaalinen kehitys kohtaa huippunsa ja lähtee laskuun. Ystäväpiiri kapenee ja piilossa juominen alkaa. Tässäkin asiassa pitäisi siis ymmärtää lopettaa silloin kun on huipulla.

Oma nautinnonhakuisuuteni on korkealla tasolla, mikä ajaa kysymään itseltäni onko alkoholi minulle lopulta hyväksi vai pahaksi. Tai ehkä enemmänkin, mikä määrä on minulle pahaksi?

Milloin alkoholi on ongelma?

On mahdotonta tulkita aina itseään oikein. Kuitenkin siitä huolimatta ja juuri siksi on hyvä välillä pysähtyä miettimään omia tekemisiään. Pidän itsetutkiskelusta. Haluan ymmärtää mikä minua ohjaa ja mitä asioita itse ohjaan. Alkoholin käyttö on varmasti sellainen asia jota haluan itse ohjata. Onko autopilotilla vai ohjaako itse? Sen saa selville painamalla jarrua.

Jos ei pysty pitämään lupaustaan alkoholin suhteen, ajattelen että se on ongelma. Alkoholiongelma voi olla monenasteinen eikä se automaattisesti ole alkoholismia. Testaankin itseäni tänä viikonloppuna. Päätin etten juo alkoholia ja annoin siitä lupauksen. Jos pidän lupauksen, alkoholi ei ole ongelma. Se ei silloin ohjaa minua. Jos taas päätän ottaa edes lasillisen, pidän sitä ongelmallisena.

Kannattaako olla näin mustavalkoinen? Kannattaa. Monesti kuulee ihmisen sanovan että hän pystyisi olemaan ilman alkoholia, vaikka kuukaudenkin, jos vain haluaisi. Tee testi ja ole juomatta kuukausi. Etkö halua vai etkö pysty siihen? Siinä on ero.

Mitäs ens viikonloppuna?

Sori vaan kamut, mä oon ens viikonloppunakin selvinpäin. Vaikka vaan kostoks!