Ojan pohjalla hampaita sylkiessäni

Viinanhöyryisen hengityksen pystyi aistimaan paskanhajun seasta. Mies, joka nämä ominaishajut omisti, ei ollut hyvävointisen oloinen. Asfaltin pinta hänen kasvoissaan kertoi omaa tarinaansa ajetusta kilometrimäärästä. Rekkamiehen autossa viettämä aika ei tosin ollut ainoa hänen olemustaan muokannut tekijä. Viina oli imenyt värin miehen poskipäiltä ja tuonut tilalle koko kehon roson.

Mies kertoi kadottaneensa silmälasit. En pitänyt sitä hänen suurimpana ongelmanaan. Hän kysyi tiedänkö paljonko sellaiset maksaa. Kerroin osaavani ainakin arvata. Uteliaisuuttani kysyin mihin herra oli lasit hukannut. Vastaus tuli heti: Ojaan. Sinne samaan ojaan hän oli hukannut myös puhelimen ja lompakon. Kaiken, hänen omien sanojensa mukaan.

Vaikka saatoin arvata myös kuinka näin oli päässyt käymään, tietysti kysyin vielä asiaa häneltä. – Kuinkas näin kävi? Mies kohotti katseensa minuun ja vastasi rehellisesti. – Jos ihan rehellisiä ollaan niin horjahdin pyörällä sellaiseen ojaan. Siellä oli vettä ainakin tähän asti, hän kuvasti veden pintaa kädellään hieman polvensa yläpuolella. Meinasin hukkua sinne, hän jatkoi. Ollen jo varma seuraavasta vastauksesta, jatkoin kuitenkin keskustelua kysyen – Kuinkas sinne horjahdit?

– Jos ihan rehellisiä ollaan niin, sanotaanko että se neljäs paukku naapurissa oli jo liikaa, hän tunnusti. Pyörä lähti alta kotimatkalla ja kohta pyörittiin ojassa. Pitäisi juoda vähän vähemmän, hän tuumasi. Opettavaisylimielispätevään sävyyni lausuin toteamukseni jonka ääneen sanominen tuntui myöhemmin kyseenalaisen tarpeelliselta, mutta johon siinä tilanteessa uskoin saavani rohkaisevan vastauksen tältä herrasmieheltä. – Mutta virheistähän aina oppii, vai mitä? Tämän kysyttyäni, mies nosti taas kapeat kasvonsa takinkauluksen suojasta sanoen – Ei opi.

Mies kertoi että mikäli tekee ison virheen, ei pienet virheet tunnu enää missään, eikä niistä opi. En ymmärtänyt hänen logiikkaansa ja jatkoin väittelyä. – Eihän pieniä virheitä kannata hyväksyä itseltään uudelleen ja uudelleen vain sen takia että joskus on tehnyt jonkun ison virheen. Katsoin häntä lisäten kulmakarvojeni asennolla kysymysmerkin lauseen loppuun. Mies laski kuljetusliikkeen logolla varustettua lippalakin lippaa alleviivatakseen tulevan sanomisensa.

– Jos ihan rehellisiä ollaan niin se on ihan sama mitä tekee ja oppiiko. Aistin epätoivoa miehen puheessa enkä tiennyt johtuiko se kyvyttömyydestä keskustella muusta kuin viinasta, vai oliko se kokemuksen tuomaa tilanteen toivottomuuden ymmärtämistä, siis totuutta hänelle. Sen vuoksi en jatkanut keskustelua. Hän kuitenkin jatkoi.

– Ajoin rekkaa Venäjälle tuossa jokin aika sitten. Vastaan tuli toinen rekka, se oli venäläinen. Venäläinen rekka ajoi väärää kaistaa, eli minun puoltani. Sain juuri väistettyä sitä tien sivuun, mutta käännös oli liikaa perävaunuille. Kaadoin rekkani venäläiseen ojaan. – Mitä sitten tapahtui, kysyin.

– Venäjällä minusta tehtiin syyllinen ja jouduin maksumieheksi. Kysyin tuliko mikään taho vastaan tai oliko hänellä jotain maksuturvaa. Ei tullut, eikä ollut. – Jos ihan rehellisiä ollaan niin puolitoista miljoonaa tuli sen hypyn hinnaksi ja sitä tässä maksellaan. Yhtäkkiä ymmärsin että hänen lähimenneisyyden ojaan kaatumisen ja kauempana historiassa tapahtuneen ojaan kaatumisen välissä ei ollut tapahtunut virheistäoppimista. Hänen pointtinsa alkoi kirkastua minulle, eikä opettavainen lausahdukseni tuntunut enää niin fiksulta.

Toivotin miehelle parempaa päivän jatkoa ja voimia tuleviin haasteisiin.

Tarinan opetus: Jos aiot dokaa viikkoja putkeen, parempi keksiä sympatiaa keräävä tarina joka oikeuttaa sen kaiken dokaamisen. Eiku. Ymmärsin että kuuntelemalla ihmisiä ymmärtää heidän motiivejaan vähän paremmin. En sano että viina on tälle herralle ainoa ratkaisu, mutta vastaavassa tilanteessa ymmärrän kyllä jos korkki aukeaa. Ymmärsin myös että alkoholismin takana on usein ihan tavallinen työssäkäyvä ihminen, jolle on sattunut joku suuri vastoinkäyminen. Vastoinkäyminen voi sattua kenelle tahansa, pienessä tai suuressa mittakaavassa. Saatat ajaa yhtäkkiä rekan ojaan ja maksaa siitä koko loppuelämän. Saatat ajaa pyörän ojaan ja kadottaa loputkin omaisuudesta.