Minun jalkapallon MM-kisat 2014

Välttelen urheiluun liittyvää uutisointia kuukauden ajan mahdollisuuksien mukaan. Jalkapallo ei kiinnosta minua lainkaan. En voi kuitenkaan olla kuulematta että joku on purrut jotain  toista olkapäähän ja menettänyt sponsoreitaan tämän takia. Brasilian murskatappio ei myöskään päässyt livahtamaan ohitseni. Lähden tutkimaan viimeisen viikon klikatuinta MM-uutista Amppareista.

Mies päästi mojovan pierun Neymarin tyttöystävän edessä – tässä tulos

Selaan lisää klikatuimpia tuloksia ja huomaan että luetuimmat uutiset, kiinnostavimmat aiheet, liittyvät enemmän jalkapallon ulkopuolisiin asioihin, ei varsinaisesti pelituloksiin tai pelin aikana tapahtuineisiin tapahtumiin.

Ehkä se jalkapallo ei itsessään olekaan niin kiinnostavaa? Ehkä se ettei itseäni kiinnosta jalkapallo, johtuu siitä että olen keskittynyt vain pohtimaan sen kiinnostavuutta pelillisesti. Pitäisi päästä syvemmälle taustatekijöihin ja jalkapallon ympärillä pyörivään maailmaan.

Itse asiassa, kun tarkemmin mietin, on nämäkin jalkapallon MM-kisat johdattaneet minut mielenkiintoisiin tarinoihin. Ne tarinat olisivat tapahtuneet ilman jalkapalloakin, mutta jalkapallo toi niihin jotain lisää.

Yhtenä iltana kisojen aikana sain puhelun. ”DJ Sash olisi nyt tässä parkkipaikalla”.

Lähdin juoksujalkaa kohti kyseistä parkkipaikkaa ja saavuin hengästyneenä paikalle juuri kun Euroopan kovin DJ astui autosta ulos. ”Welcome Sir” toivotin hänet tervetulleeksi Karkkilaan. Hän olisi tuleva tunnin päästä soittamaan settinsä karkkilalaiselle seuraintalolle Harju 2014 -festivaalin After Partyissa. Vastasin hänen hyvinvoinnistaan sinä yönä.

Ohjasin Sashin backstagelle eli seuraintalon keittiöön, mihin häntä varten oltiin aseteltu neljä tuolia. Kun hän oli käynyt seuraintalon takapihalla puskapissalla ja pelännyt tulevansa pidätetyksi, kehotin häntä ottamaan kaiken vastaantulevan avoimin mielin vastaan. DJ Sash tuli Karkkilaan suoraan lentokentältä. Hän oli edellisenä päivänä ollut soittamassa vartin setin 13 tuhannelle ihmiselle Slovakiassa. Tänään yleisöä olisi 300. Se ei kuitenkaan kovan luokan DJ:tä haitannut.

Sash istuutui takahuoneen penkille ja nosti jalat ylös. Hän avasi Sol-pullon ja alkoi katsomaan jalkapalloa iPhonestaan. Tarkistin nopeasti omasta puhelimestani kuka siellä tänään pelaa. Brasilia – Kroatia. Katselin hetken hänen kanssaan pieneltä ruudulta pallon perässä juoksevia pikkumiehiä ja keskustelin kohteliaisuuttani jalkapallosta niin hyvin kuin vain osasin.

Keikan jälkeen, muutama tunti keskiyön jälkeen, jatkoimme Sashin kanssa läheiseen ravintolaan yksityiselle tomaattikeitolle. Ikäväkseni huomasin että keskustelu pyörii edelleen jalkapallon ympärillä. Kerroin että suomessa jääkiekko on aika iso juttu. Hän ymmärsi tilanteen ja alkoi kertomaan minulle tarinoita lentokonematkustamisesta ja haihyökkäyksistä.

DJ Sash oli tyytyväinen järjestelyihin ja Brasilian 3-1 voittoon ja jatkoi matkaansa takaisin lentokentälle.

Yhtenä päivänä jalkapallon MM-kisojen aikaan itselläni oli trubaduurikeikka. Se oli pronssiottelun aikaan, eli tätä kirjoittaessa eilen. Tiesin etukäteen että joutuisin kilpailemaan yleisömäärästä jalkapallon kanssa.

Hyvinkäällä järjestettiin motocrossin MM- ja EM-ajoja. Kisapäivien väliseksi illaksi minut ostettiin musisoimaan After Party -tapahtumaan. Motocrosstapahtumaan osallistuu noin 5000 ihmistä ympäri maailman joten ei ole väärin olettaa että After Partyissa saattaisi joutua hetken jonottamaan oluttölkkiä. Ei varsinkaan, kun Hyvinkään Moottorikerho mainosti nettisivuillaan että jatkobileissä pääsee seuraamaan jalkapalloa isolta screeniltä.

Kun kahlasin ihmisväljyydessä anniskelualueella, eräs paikalla jo tunnin verran juhlinut juhlija kysyi missä se After Party pidetään. Häkellyin kysymyksestä tajutessani että hän on juhlien ainoa juhlija, eikä Moottorikerho ollutkaan järjestänyt jalkapalloscreeniä.

Hyvät uutiset: En joudu kilpailemaan jalkapallokansasta aiheutuvan huutomyrskyn kanssa, saan soittaa rauhassa. Huonot uutiset: Ihmiset kääntyvät ovelta kun ymmärtävät ettei screeniä ole. Eikä ole tulossa. Myös tämä juhlija kysyy missä se luvattu screeni oikein on. Näytän puhelintani ja sanon että tässä on neljä tuumaa, voidaan katsoa tästä.

Onneksi osa moottoripyöräkansasta ei huomaa jalkapalloscreenin puuttumista ja asettuu aloilleen. Aloitan keikan ja väki alkaa lisääntyä. Kuulen biisien välissä yleisöstä pelin väliaikatietoja ja kuulutan niitä mikrofoniin. Hollanti- Brasilia, 2-0. Yleisöstä kuuluu edelleen satunnaisia ”missä se screeni on?!” -huutoja. Venäläisen miehen toivebiisi on Born In The USA. Suomalaismies tulee kertomaan että ”tosi hyvä keikka, herkistyin ihan, vaikkei tääl oo ees muijii.”

Itsekin olen tyytyväinen, jalkapallon ja jalkapallottomuuden aiheuttamasta hämmennyksestä huolimatta.

Hienoja kokemuksia ja isoja tunteita koetaan oli jalkapalloa tai ei. Jalkapallo on tyhjä kiintopiste, pallo. Se mihin jalkapallokansa kohdistaa katseensa kerääntyen sen ympärille tekemään kaikkea muuta. Kotimatkalla tarkastan pelin lopputuloksen. Hollanti voitti 3-0. Mitä sitten?