Ollaanko tämä kesä näin?

Kesä alkaa jo ennen kesälomaa. Oikeasti se myös loppuu vasta kesäloman loppumisen jälkeen. Se ei vaan tunnu siltä. Kun kesäloma loppuu, tuntuu kuin kesäkin loppuisi.

Kesälomaa edeltävä kesäaika on jännittävämpi kuin sen jälkeinen aika. Alkukesästä odottaa kesää ja loman alkamista. Loman jälkeen, vaikka olisi helle, alkaa ajatukset valumaan syksyyn.

Eilen oli viimeinen lomapäiväni. Se ei ole viimeinen kesäpäivä, yritän ajatella. Varmistaakseni onnistuneen siirtymävaiheen kesälomallisuudesta lomattomuuten, pohdin hetken kesän tapahtumia valokuvia katsellen. Otin kesän aikana muutaman kuvan ja kerron nyt tiivistetysti niiden kautta mitä kaikkea sen aikana tapahtui.

Kesä 2014 alkoi Espanjasta. Barcelonassa on mielestäni kaikki mitä lomakohteessa pitää olla. Ranta, hyvää ruokaa, hyvää viiniä, lämmintä, hienoja paikkoja ja luksusta. Barcelona on kaikkea sitä! Se on ykköspaikka.

Enemmän kuvia, matkatarina ja hotelliarvostelut löytyvät artikkelista We Found Something Better.

Oli juhannus ja ostin paljun. Kylvettiin siinä paljussa hyvin pitkälti koko juhannus. Syötiin Barcelonasta intoutuneina tapaksia. Asensin kesäkeittiön ja sähköpylvään väliin kolme valoköynnöstä luomaan välimerellistä tunnelmaa. ”Paljuun!” -huudahdukset kantautuivat Rengon pihamailla heti aamusta aina yöhön saakka.

Sain uuden auton! Se on hyvin samanlainen kuin edellinenkin autoni, mutta kiiltää. Päätöksestäni ostaa VW Golf voi lukea artikkelista Sleeping In My Car.

Toimin Backstage Managerina Harju Festivaalissa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Se aiheutti kesän aikana eniten stressiä, mutta oli hyvin antoisaa hommaa. Meidän tiimin tehtävänä oli pitää huolta artisteista, auttaa roudauksessa ja valvoa soittoaikataulua.

Tapasin mm. DJ SASH!:n, Anna Abreun ja Herra Ylpön. Lisää DJ SASH:n jännittävästä tapaamisesta artikkelissa Waka Waka.

Rakensin paljuun portaat ja otin aurinkoa nurmikolla. a² + b² = c²

Käytiin Tallinnassa. Yövyttiin Tallinnan parhaassa hotellissa, Schlösslessä, ihan vanhan kaupungin ytimessä. Nautiskelin lämpimistä iltapäivistä kirjan ja viinilasin ääressä Ilonan käydessä kampaajilla ja ostoksilla.

Kerran eräs suomalainen mies viereissä pöydässä tokaisi ettei Virolla ole kyllä muuta annettavaa kuin A. Le Coq -olut. Mielestäni on. Tallinna on kiva kaupunki ja paranee vanhetessaan.

–Ja sitäkin saa nykyään Suomesta, jatkoi mies.

Kävin Sunset Beach Party -festivaalissa. Sniikkasin bäkkärille ja tapasin Olavi Uusivirran ja Samuli Putron. Soitin Samulille Olet Puolisoni Nyt –kappaleen kitaralla, joka kulki kantopussissa selässäni. Lauloin ja annoin artistille vinkkejä kuinka sitä kappaletta oikein kuuluu vetää.

Kuuntelin Uusivirran keikkaa lavan takana kun hän yhtäkkiä näytti että tule laulamaan. Menin, mutta en muista mitä laulua. Lauloin kuitenkin täysii.

Kävin Pariisissa. Join siellä paljon Bourdeauxia.

Katselin bändejä. Olin kovalla vaivalla saanut puhuttua myös oman kitaran mukaan lentokoneeseen. Perille päästyäni ihmettelin miksei kukaan muu ole täällä soittamassa kitaraa kadulla, kuin minä. Myöhempinä iltoina selvisi että katusoittaminen ilman erillislupaa on Pariisissa kiellettyä. Jatkoin sillä viinillä sitten vaan.

Söin hyviä ruokia Pariisissa. Ensimmäisenä iltana tilasin juurikin tuon ylläolevan bändin viereisessä ravintolassa pihvin bearnaise-kastikkeella. Kehuin ruokaa tarjoilijalle. ”Thank you, it was very good!”

”Of course, you are in Paris”, hän vastasi.

Tapasin Pariisin keskiyössä ensitreffeillä olleen pariskunnan joka kutsui minut seurakseen viinilasilliselle. Kahden pullon jälkeen jatkoin matkaani. Tapasin myös Mr. Tifon.

Kävin toki katsomassa myös nähtävyyksiä. Nautin kuitenkin enemmän siitä viinistä.

Pariisi on liian iso kaupunki itselleni. Tuntuu että on koko ajan väärässä paikassa. Kulman takana saattaa olla vielä parempi meininki. Yhtäkkiä kulman takana ei ole mitään. En ottanutkaan siitä sitten stressiä vaan vietin lomani pääosin hyvin pienellä alueella.

Palattuani kotiin tein sänkyyn päädyn vanhasta ovesta. Asensin siihen kaksi yövaloa ja taakse valonauhan.

Käytiin Turkissa juhannusporukalla. Sovittiin että jos viittaa millään tavalla lämpötilaan puheissaan, joutuu tarjoamaan drinkit. Siellä oli ihan hiton kuuma! Siis niin kuuma että piti pyyhkiä hikeä pyyhkeeseen jotta kehtas mennä uima-altaaseen uimaan.

Alanyaan oli tullut Starbucks.

Ja Hesburger.

Remontoin vanhempien asuntoa Hämeenlinnassa. Käytiin Rossossa.

Tutustuin ensikertaa elämässäni fiktiiviseen kirjallisuuteen. Luin neljä kirjaa. Tässä ne ovat paremmuusjärjestyksessä.

John Green: The fault in our stars
Dan Brown: Inferno
Jari Tervo: Pyhiesi yhteyteen
Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin

Keikkailin. Kolme keikkaa: Hääkeikka, jatkobilekeikka ja yllätyskeikka. Lisäksi Mini Martin -kitarani kulki mukana ja soi erinäisissä tilaisuuksissa kesän aikana.

Alanyassa, Heikin Baarissa, yömyöhällä sovin Elias Hämäläisen kanssa että tulisin seuraavana iltana laulamaan jonkun biisin hänen keikkansa lomassa. Tein lopulta oharit.