Sunnuntain summeeraus 13/52 – Kaikki vegaaniudesta

Koska vegaanikokeilu päättyi lauantaina ja se on määritellyt aika kokonaisvaltaisesti viimeisiä viikkoja, pyhitän tämän summeerauksen kaikki 5 pointtia kokeilun käsittelyyn.

1. VEGAANIKUUKAUSI: Tietoisuus.

Terveellisen ruokavalion terveysvaikutukset eivät varsinaisesti ole mitään kätkettyä muinaistietoa, josta kylän viisaimmat ovat joskus nähneet visioita ja nyt varjelisivat sitä henkensä pitimiksi. Tietoisuus hyvästä ja pahasta ravinnosta leviää juuri nyt nopeammin kuin mehukas juoru.

Mutta kyse ei ole pelkästään siitä, kuka poimii ravintorikkaimmat metsämarjat vaan kuka pystyy samaan aikaan olemaan cool.

Terveysruoan terveysvaikutukset motivaation lähteenä ruokavalion muutokselle tuntuvat jääneen jalkoihin kun hyvinvointi-ihmistä jumaloiva kaupunkikulttuuri smoothie bowleineen ja jumppatrikoineen on vyörynyt jokakodin jää- ja vaatekaappeihin.

Toisaalta, mitä sitten?

Kun palaamme viime kesäisen Pokémon-kysymyksen ääreen (onko syyllä väliä, jos nuoret liikkuvat?), näyttäytyy terveellisen ruoan nousukauden syyt yhdentekeviltä. Onko syyllä väliä, jos porkkana maistuu? Ei ole.

2. VEGAANIKUUKAUSI: Totuus.

Omat syyni vegaanikokeiluun löytyvät puhtaasti Netflixin ruokadokumenteista. Olen katsonut ne kaikki ja viimeisin ilmestynyt Food choices oli korsi joka katkaisi lopulta kebab-eläimen selkärangan.

Kun tätä asiaa pohtii siinä valossa, että parhaimmillaan Netflix syö koko maailman datamäärästä kolmanneksen, voidaan Netflixiä pitää jonkinlaisena kulttuurin kaukosäätimenä – vaikuttimena monen muunkin käyttäytymiselle.

Totuus ruoan alkuperästä jää helposti piiloon tuoteselosteiden taakse ja aktiivinen ajattelutyö rullaavan ruokaympyrän eettisistä G-voimista on harvempien harrastus. Asian dokumentointi useasta näkökulmasta tekee varmasti siis pitkällä tähtäimellä hyvää meille kaikille.

Dokumentit toki esittävät tilastot ja tarinat omaa vaikutusyritystään ruokkivasta näkökulmasta. Kerrotut asiat ei monesti ole aivan niin mustavalkoisia, kuin ne innostuneen dokumentaristin zoomissa näyttävät olevan.

Silti, ei se vähennä sen tosiasian läsnäoloa, että ruokailutottumuksemme on monella tavalla kestämätön.

3. VEGAANIKUUKAUSI: Syyt.

Ensisijaisesti kysymyksessä on itsensä haastaminen johonkin, joka sillä hetkellä tuntuu jopa mahdottomalta.

Olen aina ollut holtiton lihansyöjä, joten eläinperäisestä ruoasta määräajaksi luopuminen ei ollut kevein perustein tehtävä päätös. Siitä huolimatta päätös oli sillä hetkellä hyvinkin kirkas ja vankka.

Kuukauden aikana monet tutut ja tuntemattomat pohtivat omia mahdollisuuksiaan vastaavaan kokeiluun. Usein pohdinta tuli johtopäätökseen, että ”minä en kyllä pystyisi olemaan ilman (lihaa, kalaa, juustoa, maitoa…)”. Enkä minäkään yritä kuukauden kokeilun perusteella väittää, että se pelkästään miellyttävää olisi ollut.

Silti, vaikka monet asiat elämässämme ovat sellaisia, joita ei voi päättää tuosta noin vaan, vegaaniksi kuukaudeksi vaihtaminen on. Sen voi päättää vaikka kesken hampurilaisen syönnin, jos siltä tuntuu.

Oma syyni oli siis ensisijaisesti haaste, jonka panoksena vain tahdonvoimani uskottavuus.

Toissijaisesti vegaanikokeiluun vaikuttivat samanarvoisina positiiviset terveysvaikutukset ja sairauksien ehkäisy, ilmastonmuutoksen hidastaminen, sekä eettiset ja kulttuuriset syyt.

4. VEGAANIKOKEILU: Ehdottomuus.

En ollut ehdoton.

Päätin ettei kokeilu saa aiheuttaa stressiä tai hankalia tilanteita voidakseni lopussa sanoa kokemuksen olleen vaivan arvoinen. Käytännössä söin siis esimerkiksi kasvispullia, joissa oli käytetty kananmunaa sidosaineena, sekä pestoa, jossa oli parmesaania.

Käytännössä siis 99,8% suoritus.

En aio jatkaa vegaanina kokeilun päätyttyä, sillä kerralla tehtynä muutos on aika suuri. Mutta en aio varmasti jatkaa alkuperäisellä linjallakaan. Sen verran positiiviset seuraukset kokeilulla oli.

5. VEGAANIKOKEILU: Seuraukset.

  • Fyysisen energiatason huomattava nousu. Työpäivät sujuivat portaita edestakas ravaten, juoksumatolla juosten ja muuten ripeydellä ja notkeudella, johon en ollut aiemmin törmännyt kehoni kanssa.
  • Psyykkinen virran kasvu. Koin itseni viisaammaksi. Ongelmat ratkesivat melkein itsestään, idearikkauteni varannot loistivat kirkkauttaan ja verbaalinen nokkeluuskin ylsi ylähyllylle.
  • Henkinen paremmuuden tunne. Kyllähän sitä asettuu omassa mielessään parempien ihmisten joukkoon kun syö terveellisesti. Tulee tunne, että yksi elämän osa-alue on jälleen enemmän kunnossa kuin aiemmin. Ja onnistunut tunne, kun sai yhden projektin päätökseen!
  • Myyttien murtuminen. Nälkä oli useammin, mutta se ei aiheuttanut uupumusta tai kiukkua. Proteiinia tuli syötyä varmasti yhtä paljon kuin ennenkin. Kasviruokailijalle löytyikin yllättäen ihan maistuvia vaihtoehtoja.
  • Painon lasku. Miinus kolme kiloa.
  • Uusia reseptejä ja uudelleen löydettyjä raaka-aineita. Kuten soijajugurtti, kiivi, pinaattiletut ja nyhtökaura.

Noin, nyt se on käsitelty. Kaikki lukijat jotka häipyivät vegaanihömpän ajaksi, voivat palata takaisin.

Kokeilemiseen kannustaen, 

Arvi