Kun kuluu pidempi aika, ettei tule kirjoiteltua mitään, tulee tarve kirjoittaa edes jotain. Valitettavan usein juuri silloin, kun olisi inspiraatio kirjoittaa, ei ole terävää näkökulmaa, mielenkiintoista ilmiötä tai muuten vaan sanottavaa. Silloin selaan puhelimeni muistiota.

Kirjaan muistioon yksittäisiä lauseita ja ajatuksia, jotka puhuttelevat sanomallaan, kauneudellaan, muotoilullaan tai muuten vaan. Saatan ajatella tarvitsevani kyseistä lausetta tai vaikka uutisotsikkoa joskus myöhemmin jos käsillä oleva aihe liippaa läheltä.

Lyhyitä muistiinpanoja kertyy kosolti ja ajan yli niistä unohtuu taustat, merkitys tai molemmat. Pahimmillaan muistiinpano on vain outo lause, johon ei ole enää mitään keinoa kytkeytyä.

Kun jaksan, niputan aiheita. Kirjoitan kaikki yksittäiset ajatukset listaksi ja nimeän listan blogiaiheiksi. Blogiaiheet-koonteja löytyy puhelimesta valehtelematta kymmeniä, kussakin parisenkymmentä aihetta.

Silti en tiedä mistä pitäisi kirjoittaa.

Lopulta, kun onnistun lauseiden pyörittämisen jälkeen löytämään mielestäni mielenkiintoisen näkökulman ja kirjoittamaan siitä artikkelin, ajattelen kuinka helppoa se jälleen oli.

Pitää vaan ryhtyä. Pohtia, pyöritellä, sommitella, otsikoida uudelleen ja ryhtyä vaan kirjoittamaan. Sillä tavalla niitä sanoja ja lauseita syntyy.

Niin kuin tässäkin nyt.

Blogini hakutoiminteen avulla löysin vuonna 2015 kirjoitetun ”Kirjoittamattomat aiheet” -artikkelin. Siinä oli 7 aihetta, jotka olivat jääneet pyörimään puhelimen muistioon ja kuivuneet ajan kanssa kasaan.

Artikkelista inspiroituneena kokosin jälleen 7 aihetta, jotka ovat viimeisten kuukausien aikana juurtuneet julkaisukynnyksen alle. Vaikka ne eivät ole ylittäneet kynnystä, voivat ne silti olla tärkeitä huomioita ja ansaitsevat tulla julkaistuiksi.

1. Sihuhen opit

Olen vasta puolessa välissä Sinuhe egyptiläistä, joten en voi ynnätä kaikkia kirjan tärkeitä oppeja vielä tässä vaiheessa. Toistaiseksi olen listannut kaksi havaintoa, joita uskon tarvitsevani vielä myöhemmin elämässäni:

• Sinuhen kallonporaajamentori Ptahor käyttäytyy oudosti ja jopa epäkunnioittavasti erästä faaraota kohtaan, mikä saa Sinuhen epäilemään hänen käytöstään ja kysymään miksi Ptahor toimii näin. Ptahor vastaa: ”Valtaapitäville pitää puhua oudosti ja eri tavalla kun muut puhuvat – kuin vertaiselle. Joko sinut kuullaan tai sitten sinut karkotetaan palatsin pihasta. Mutta ainakin jäät mieleen.” – käyttökelpoinen ajatus!
• Matkoillaan Sinuhe tapaa vanhan ystävänsä Horemhebin. He keskustelevat yhteisestä tuttavastaan tavalla, joka jäi mietityttämään. Horemheb sanoo: ”Kipeän apinan on täytynyt purra häntä, kun hän oli pieni”. Lause toimii mielestäni erinomaisesti tilanteessa, jossa joku toimii älyvapaasti tai on muuten vaan dorka. Se jollain tavalla antaa hänelle anteeksi hänen typeryytensä.

2. Sveitsin liittovaltion huoltovarmuusvirasto

Muistiossani on lause: ”Sveitsin liittovaltion huoltovarmuusvirasto on tullut siihen tulokseen ettei kahvi ole välttämätöntä elämän kannalta.”

Lause liittyy uutiseen, jossa Sveitsin hallitus kertoo päättäneensä, ettei huoltovarmuusvirasto säilö enää kahvia pahan päivän varalle. Perusteluina mm. se, ettei kahvissa ole juurikaan kaloreita, joten siitä ei olisi apua ihmisten ruokkimiseen kriisitilanteessa.

HS:n hankkimien tietojen mukaan myöskään Suomessa ei varastoida kahvia kriisin varalle. Eikä liiemmin mitään muitakaan lopputuotteita. Suomen huoltovarmuudessa on käytännössä pelkkää viljaa ja siemenviljaa.

Omat eväät mukaan, siis.

En muista mihin tarkoitukseen ajattelin uutista käyttää, mutta sen perässä on ”10 syytä juoda kahvi mustana” -listaus, joka on ikävästi jäänyt kuuteen pointtiin:

1. Maitoa ei ole aina saatavilla
2. Musta kahvi on tyylikkäämpi valokuvissa kuin maitokahvi
3. Tarjoilu on nopeampaa, esim lentokoneessa
4. Mustan kahvin voi kaataa kupista takaisin pannuun jos tulee yhtäkkinen meno (vaikka vessahätä)
5. Säilyy kuumempana
6. Ei lihota

Saa täydentää.

3. Vuosi 1889

Jos pitäisi valita jokin vuosi, johon minun pitäisi menneisyydessä palata, ei se olisi 1995, vaan olisi se 1889. Olen nimittäin kiinnittänyt huomioni siihen, että todella moni asia on tapahtunut juuri vuonna 1889. Todistaakseni kyseisen vuoden merkityksellisyyden, jaan keskeneräisen listaukseni vuoden 1889 mielenkiintoisista tapahtumista:

• Coca Cola perustettiin
• Helsingin Sanomat perustettiin (tai siis Päivälehti)
• Wall Street Journal perustettiin
• Nintendo perustettiin
• Korkeasaari perustettiin
• Hitler syntyi
• Chaplin syntyi
• Risto Ryti syntyi
• Eiffel-torni pystytettiin
• Totaalinen auringonpimennys
• Van Gogh maalasi Tähtiyön
• Pizza keksittiin
• Kilimanjaro huiputettiin
• Suomen rikoslaki säädettiin
• Eriuskolaislaki säädettiin

Se on ollut kovin inspiroivaa ja aikaansaavaa aikaa. On oltu isojen asioiden ääressä ja luotu asioita, jotka muistetaan vielä yli sadan vuoden kuluttua. Mitkä tänään keksityistä asioista on muistettavia vielä sadan vuoden päästä?

4. Kalevin 2000 maratonia

Kalevi Saukkonen on varsinais-suomalainen maratonjuoksija. Hän on aloittanut maratonien juoksemisen vuonna 1973 ja nykyään hän pitää hallussaan maratonien lukumäärän Suomen ennätystä.

Poimin HS:n artikkelista yhden lauseen, jonka kirjoitin muistioon: ”Ei 2000 maratonia tunnu erityisen mahtavalta, sanoi 73-vuotias Kalevi Saukkonen 2016”

Tulipa mieleeni kaksi asiaa:

1. Minusta se on erityisen mahtavaa jos joku on juossut 2000 maratonia. Myös vaatimattomuus 2000 juostun maratonin jälkeen on jollain tavalla erityisen mahtavaa.
2. Minusta tuntuu erityisen mahtavalta, että olen kolmen viikon ajan äheltänyt cross trainerilla 12 minuuttia joka aamu. Mutta ehkä se ei kuitenkaan ole erityisen mahtavaa, vaan tosi kiva juttu.

5. Cum hog ergo propter hog

Cum hog ergo propter hog on latinaa ja tarkoittaa ”tämän kanssa, siispä tämän vuoksi”. Se on siis kuvaus yhdestä perinteisimmistä argumentointivirheistä. Kirjoitin sanat muistiooni jotta voisin knoppailla jossain pätemistilanteessa.

En ole kertaakaan vielä käyttänyt latinankielistä ilmaisua, sillä argumentointivirhe on mukavasti todettavissa esimerkiksi ”korrelaatio ei ole yhtä kuin kausaliteetti” -ilmaisulla silloin, kun sitä tarvitaan ojentamaan jotain ajattelematonta moukkaa.

Yksinkertaisuudessaan cum hog ergo propter hogissa on kysymys siitä, että joku sanoo asian A olevan seurausta asiasta B vain sen takia, että asiat A ja B käyttäytyvät samalla tavalla tai suhteessa toisiinsa. Virhe syntyy jos ei huomata, että A:n ja B:n käyttäytymiseen vaikuttaa asia C, joka nimenomaan saa A:n ja B:n käyttäytymään niin kuin ne käyttäytyvät.

No ei se ollut kovin yksinkertaisesti selitetty. Googlettamalla löytyy varmasti klassikkoesimerkki jäätelön syömisen ja hukkumiskuolemien välisestä yhteydestä. Siinä on kysymys korrelaatiosta, mutta ei kausaliteetista. Joka muuta väittää, syyllistyy cum hog ergo propter hogiin.

6. Kesällä luetut kirjat

En varsinaisesti lukenut niinkään, vaan kuuntelin enemmänkin. Tässä listaus ja arvostelut:

• Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin ***
• Heather Morris: Auschwitzin tatuoija ****
• Antti Halme: Saattaen vaihdettava ***
• Indrek Hargia: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus ****
• Indrek Hargia: Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru ***
• Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää **
• Clare Mackintosh: Anna minun olla ** (jäi kesken)
• Anna-Leena Härkönen: Kenraaliharjoitus ** (jäi kesken)

7. ”Ei siitä haittaakaan ole”

Olen pyöritellyt erityisesti töissä tällaista aika yleistä ilmausta kuin ”ei siitä haittaakaan ole” ja haluaisin ehdottaa sen käytön vähentämistä.

Asioita kun ei kannata tehdä vuoksi ettei niiden tekemisestä ole haittaa, vaan asioita pitäisi pyrkiä tekemään sen vuoksi, että niistä on jotain hyötyä. Siinä on vissi ero.

Jos hyötyjä ei ole nähtävissä, ei perusteltu syy ryhtyä toimeen ole ”ei siitä haittaakaan ole”. Se on on mukavuudenhaluinen ilmaus, jota käytetään silloin kun tehtävä asia on itsessään jonkun mielestä esimerkiksi kiva.

Se voi olla projekti, jota olisi niin kiva päästä tekemään koska se on kivaa tekemistä tai vaikkapa koulutus, johon olisi niin kiva mennä, koska siellä on kivoja kouluttajia tai aiheita.

”Ei siitä haittaakaan ole” -jutut saattavat toki olla lopulta hyödyllisiä, mutta useimmissa tilanteissa on olemassa tekemisiä, jotka ovat joko varmasti tai hyvin todennäköisesti hyödyllisiä. Niihin pitäisi keskittyä ennen kuin ryhdytään ”ei siitä haittakaan ole” -kategoriaan.

En tarkoita, etteikö kannattaisi eksyä, haahuilla tai tehdä myös asioita, joista ei ensisilmäyksellä ole hyötyä – enkä sitä, että elämässä pitäisi tehdä vain asioita, joista on hyötyä.

---

Semmonen seitsemikkö. Tulipa kirjoiteltua 1000 sanaa – ja kuinka helposti!