Päätin ottaa riskin ja vaihtaa sähkösopimusta. En sähköyhtiötä, mutta sähkösopimusta. Kaikki jotka tietävät jotain sähkösopimuksista ja siitä milloin niitä kannattaa solmia, tietävät ettei nyt ole sopiva aika ryhtyä sellaiseen. Mutta minä päätin ottaa riskin ja vaihtaa.

Sähkösopimus on nähdäkseni yksi maailmankaikkeuden tylsimmistä asioista. Se on tietysti paljon sanottu, sillä maailmaan mahtuu yhtä sun toista tylsääkin tylsempää juttua ja huttua. Ehkä täsmällisempää on todeta, että ainakin sopimusasioiden rintamalla sähkösopimus kuuluu ehdottomasti tylsimpien sopimuslajien kiistattomaan kärkeen.

Saatat juuri sen vuoksi pohtia, että miksi ihmeessä luet tarinaa siitä kun Arvi päätti uusia sähkösopimuksensa. Kuka sellaisesta on kiinnostunut? Seuraavaksi saatat pohtia, että miksi ihmeessä Arvi on ylipäätään päätynyt istahtamaan tuvan penkille, avaamaan macbookin kannen ja kirjoittamaan sähkösopimuksensa uusimisesta.

Siihen ei ole mitään tyhjentävää vastausta. Ei ainakaan sellaista vastausta, joka loisi kirjoittamiselle – saati lukemiselle – sellaisen merkityksen, jonka ansiosta voisit lukijana todeta, että ”ahaa, no nyt minä ymmärrän”, ja että ”pystyn täysin samaistumaan Arviin ja varmaan olisin itsekin kirjoittanut sähkösopimukseni uusimisesta blogiartikkelin tuossa tilanteessa”.

Mutta tämä sähkösopimusasia on nyt kuitenkin paisunut viimeisten päivien aikana henkilökohtaisen elämäni kannalta määrääväksi tekijäksi, eräänlaiseksi piiskaavaksi ohjenuoraksi päivieni muuten niin seesteiseen kulkuun ja toisaalta luonut myös uudenlaista intohimoa sähkön kuluttamistottumusten tarkastelua kohtaan.

Anna kun kerron.

Aloitetaan siitä, että minkälaisia sähkösopimuksia on olemassa. Valistuneet sähkönkilpailuttajat tietävät, että on olemassa käytännössä kuudenlaisia sähkösopimuksia:

1. Yleissähkö, jossa sähkö maksaa vaikkapa 8 senttiä kilowattitunnilta riippumatta siitä kuinka paljon käyttää tai milloin käyttää.
2. Yö/Päivä -sähkö, jossa sähkö maksaa yöllä vaikkapa 4 snt/kwh ja päivällä 10 snt/kwh.
3. Kausisähkö, jossa sähkö maksaa talvipäivinä 9 snt/kwh ja kesäpäivinä 6 snt/kwh
4. Pörssisähkö, jossa sähkön hinta määräytyy joka tunti erikseen sen mukaan kuinka paljon sähköllä on kysyntää. Yöllä se voi maksaa 1 snt/kwh ja päivällä 16 snt/kwh tai vaikkapa 50 snt/kwh riippuen tilanteesta.
5. Markkinasähkö, jossa sähkön hinta määritellään muutaman kerran vuodessa kulloisenkin sähkön markkinahinnan mukaan. Se voi maksaa ensimmäisen vuosineljänneksen vaikkapa 9 snt/kwh ja kolmannella vuosineljänneksellä 5 snt/kwh.
6. Kiinteähintainen sähkö, jossa sähkö maksaa esimerkiksi 40€/kk käytti miten käytti. Tällaisia sopimuksia ei tosin saa kuin joihinkin pieniin asuntoihin, joissa kulutuskin on pientä.

Täysin henkilökohtaiseen mutuiluuni perustuen, on yleissähkö (1) ja pörssisähkö (4) yleisimmät vaihtoehdot.

Kuten suurin osa uutisia lukevista tai katsovista ihmisistä tietävät, on pörssisähkö ollut viime aikoina todella korkeissa hinnoissa (pahimmillaan jopa 120 snt/kwh) ja ihmiset ovat pyristelleet irti pörssisähkösopimuksistaan.

Tämä johtuu siitä, että sähkön kysyntä on ollut korkeammalla tasolla suhteessa sen tuotantoon kuin aiemmin. Yleensä näin tapahtuu kun sähköä tarvitaan normaalia enemmän ja sitä tuotetaan normaalia vähemmän. Suomessakin näkyvä poikkeuksellinen sähkön hintojen nousu johtuu juuri siitä, että sähköä on ollut eri syistä huonommin saatavilla tai sähkön tuottamiseen tarvittava raaka-aine on ollut kallista ja toisaalta kylmä talvi on lisännyt lämmityssähkön kysyntää.

Joulukuussa uutisoitiin ihmisistä, joille oli tulossa pörssisähkösopimuksista useiden satojen tai jopa tuhansien eurojen laskuja. Armeliaat sähköyhtiöt suostuivat vaihtamaan asiakkaidensa sopimuksia yleissähkösopimuksiksi, mutta joidenkin kohdalla koko talven kestävä kituuttelu on ollut tosiasia. Pörssisähköstä tuli paukkupakkastakin kovempi kurittaja. Pörssisähkön suosio romahti. Pörssisähköstä tuli kirosana.

Nyt varmaan arvaat jo mihin sähkösopimukseen minä vaihdoin?

Kyllä, pörssisähköön.

Ihmettelet varmaan, että miksi. No siksi, että haluan uida vastavirtaan ja olla oman onneni seppä. Haluan erottua massasta ja tehdä viileitä valintoja. Haluan elää reunalla ja koetella kykyäni värjötellä kylmässä torpassa. Ei, en todellakaan. Kerron kohta, että miksi.

Mutta sitä ennen haluan vielä kertoa, että milloin sähkösopimus kannattaa uusia ja milloin ei.

Sähkösopimus kannattaa uusia silloin, kun sähkön markkinahinta on ollut pidempään alhainen ja tulevaisuuden hintanäkymä edelleen laskusuuntainen. Silloin on hyvä aika miettiä sopimuksen uusimista, kun sähkö on edullista. Silloin sähköyhtiöiden kk-maksut ja kwh-hinnat ovat alhaisimmillaan. He voivat tarjota halpaa sähköä koska saavat sitä itsekin halvalla – ja uskovat, että sitä saa jatkossakin halvalla.

Sähkösopimusta ei yleensä kannata uusia talvella. Talvella on kylmä ja sähköä kulutetaan enemmän. Kulutuksen lisääntyessä sen markkinahinta nousee. Silloin sähköyhtiöt luonnollisesti nostavat hintoja. Määräaikaisen sopimuksen tekeminen kalliilla hinnalla on hölmöyttä.

Sähkösopimusta ei myöskään kannata tehdä silloin kun sähkömarkkinat heittelevät jostain muusta syystä. Kuten esimerkiksi sellaisesta syystä, että sähkön tuotantoon ja jakeluun on tullut joitain epävarmuustekijöitä, kuten sota. Kuten Ukrainan sota. Tai jokin muu tilanne, jonka vuoksi kaasuputkia suljetaan, polttoaineen tuonti ja vienti hidastuu tai sähkön raaka-aineiden saanti muuten vaikeutuu. Sellaisessa tilanteessa kannattaa pysytellä sopimuksissa joissa on vakaa hinta.

Minä vaihdoin sähkösopimusta juuri, siis täsmälleen, sellaisessa tilanteessa jossa sitä ei kannattaisi vaihtaa.

Jotta voin kertoa, että miksi vaihdoin sähkösopimusta a) silloin kun ei todellakaan pitäisi vaihtaa ja b) sopimukseen, johon ei todellakaan kannattaisi, täytyy minun hieman taustoittaa tilannetta. Kas näin:

Vuonna 2018 tein yleissähkösopimuksen, jonka kwh-hinta oli 5 snt/kwh (huom: seuraavat hinnat ovat pyöristettyjä). Se oli kahden vuoden määräaikainen sopimus, joka palveli kotitalouttani nähdäkseni erinomaisesti, sillä meillä on sähkölämmitys (ja takat) eikä meidän sähkönkulutusta oikein voi säädellä muuten kuin pitämällä taloa kylmänä tai lämpimänä vuorotellen sen mukaan haluaako tehdä sähköyhtiölle pienen vai ison tilisiirron palkkapäivänä.

Vuonna 2020 oli aika uusia sähkösopimus. Sähkön hinta oli edelleen matalalla, kuten se oli ollut viimeiset 10 kymmenen vuotta. Tein uuden kahden vuoden sopimuksen hinnalla 6 snt/kwh. Yhden sentin hinnankorotus ei tunnu isolta, mutta kun koko vuoden sähkönkulutus on n. 20 000 kwh, on yhdellä sentillä jo merkitystä. Jokainen ylimääräinen sentti kwh-hinnassa on käytännössä ylimääräinen 200€ vuodessa.

Vuoden 2021 lopulla, kun sähkön hinta lähti kaikkialla nousuun, alkoi sähköyhtiöni lähestyä minua uusimistarjouksilla. Joulukuussa he tarjosivat uutta sopimusta hintaan 7 snt/kwh. En tarttunut, sillä se olisi tarkoittanut taas aiempaa huonompaa sopimusta.

Tammikuussa 2022 tuli uusi tarjous: 8 snt/kwh. Silloin aloin tutkia sähkön hintojen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Oli epävarmaa tulisiko sähkön hinta edelleen nousemaan vai kääntyisikö se tavalliseen laskuunsa kun ilmat lämpenevät. Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että kyllä se hinta laskee, mutta voi se pysyä samanakin – tai sitten se nousee.

Tein sähkösopimusvertailua ja bongasin sopimuksia, joissa hinnat vaihtelivat 7-9 snt/kwh välillä. Määräaikainen sopimukseni oli päättymässä helmikuun loppuun, joten aikaa olisi vielä reilu kuukausi.

Helmikuun alussa sain jälleen tarjouksen: 1 snt/kwh + SPOT, kahden vuoden määräaikaisena. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sopimus olisi pörssisähkösopimus ja kwh-hinta määräytyisi kulloisenkin pörssisähkön hinnan (SPOT) mukaan (1-100 snt/kwh) ja siihen päälle sähköyhtiö lisäisi yhden sentin per kwh. Vaihtelin sähköposteja sähköyhtiön myyjän kanssa joka toinen päivä. Hän yritti myydä pörssisähköään ja minä yritin kertoa, että pörssisähkö on katastrofi a) näillä hinnoilla ja b) tällä kulutuksella.

Pyysin sähköyhtiöltäni tarjousta yleissähköstä. Myyjä ilmoitti, etteivät he enää myy yleissähkösopimuksia. Jaha!

Päättelin, ettei sähköyhtiön kannata sitoutua myymään asiakkailleen sähköä johonkin tiettyyn hintaan (vaikkapa 8 snt/kwh) jos se maksaa heille itselleen keskiarvoisesti enemmän eikä ole takeita, että he tulisivat saamaan sähköä lähitulevaisuudessa halvemmalla. Viisas veto sähköyhtiöltä, epäedullinen käänne minun kannaltani. Viesti oli kuitenkin selvä: sähköyhtiökin näkee sähkön hinnan kehityksen hyvin epävarmana: se voi edelleen nousta.

Paine sopimuksen tekoon kasvoi, sillä vanhan sopimuksen loppu häämötti parin viikon päässä. Maaliskuun alusta sopimukseni muuttuisi pörssisähkösopimukseksi toistaiseksi voimassaolevana. Hyvä puoli olisi se, että voisin muuttaa sitä tai koko firmaa heti kun haluaisin, mutta huono puoli oli se, että sähkön SPOT-hinta pyöri päivisin 12-16 snt/kwh -lukemissa. Tiedossa olisi siis 2-3 -kertaisia sähkölaskuja jos pörssisähköön päädyttäisiin.

Yleissähkösopimusten hinnat jatkoivat nousemistaan. Nyt ei enää saanut mistään alle 8 snt/kwh -hintoja. Olisi pitänyt tehdä sopimus jouluukuussa 7 snt/kwh -hinnalla! Halvimmillaan yhtiöt myivät sähköä 9-10 snt/kwh -hinnalla. Ja niihinkin pitäisi sitoutua kahdeksi vuodeksi. Jos ei haluaisi sitoutua, olisi yleissähkösopimuksen hinta 11-18 snt/kwh. Riistoa.

Sitten tein yhden löydön. Eräs sähköyhtiö tarjosi sähköä hinnalla 8,45 snt/kwh ja siitä saisi S-bonusta. S-bonuksen ansiosta hinta olisi noin 8,25 snt/kwh. Se olisi edelleen 25% kalliimpi kuin aiempi sopimukseni, mutta ei kuitenkaan täydellinen nöyryytys. Harmillista vain, että sähköyhtiö suostuu aloittamaan myynnin tuolla hinnalla vasta 1.4. alkaen ja meidän nykyinen sopimus päättyy 28.2.

Kuukausi sopimuksettomassa tilassa. Mustassa aukossa. Tyhjiössä. Avomerellä. Tuuliajolla. Tiedossa olisi kuukausi paholaisen pörssisähköä hulvattomilla hinnoilla.

Maaliskuu, sehän on jo tavallaan kevättä. Aurinko alkaa lämmittää. Mutta toisaalta on vielä kylmiä pakkasöitä, jolloin lämpötila voi laskea miinus viiteentoista tai jopa alle. Pystyisimmekö siihen?

Minä pystyisin, ehkä. Pystyisikö vaimoni, joka herätessään sytyttää talon kaikki 89 lamppua ja jättää ne palamaan koko päiväksi? Saisin motivoitua hänet. Pystyisikö 3-vuotias Ellen? Pystyisi, jos saa katsoa Ryhmä Hauta ja Muumia ainakin välillä.

Kävimme perheen sisäisen neuvottelun, jossa kerroin realiteetit ja kinkkisen tilanteeni sopimusneuvotteluissa. Kerroin, että jos me yhdessä tähän ryhdymme, voimme selviytyä. Jos me sitoudumme Maaliskuun sähkönkäyttösääntöihin, voimme jopa onnistua. Mutta se vaatii kuria, säntillisyyttä ennen kaikkea motivaatiota jatkaa silloinkin kun pakkanen iskee ja talo viilenee.

Keräännyimme tuvan pöydän ääreen. Laadimme 5-kohtaiset Maaliskuun sähkönkäyttösäännöt ja löimme nyrkit yhteen sopimuksen merkiksi. Minä lupauduin sähkön hinnan vartijaksi. Se tarkoittaisi sitä, että lataisin puhelimeeni Fingrid -sähkönhintasovelluksen, joka kertoo paljonko sähkö maksaa juuri nyt ja seuraavana päivänä. Tulisin kertomaan perheelleni milloin on aika pestä pyykkiä, tiskata tiskit ja milloin on sopiva hetki laittaa ilmalämpöpumppu päälle.

Asetimme tavoitteen: Jos kuukauden kulutus on alle 1400 kwh, tehdään jotain tosi kivaa. Se kuulosti kaikkien mielestä tosi kivalta. Tavoite asetettu.

Maaliskuun sähkönkäyttösäännöt:

1. Makuuhuoneiden patterit (ainoat käytössä olevat) pois päältä klo 06-20.
2. Joka päivä lämmitetään puulla. Ilmalämpöpumppu pois päältä vähintään klo 09-15.
3. Tiski- ja pyykkikone pyörivät vain ”sinisellä sähköllä”, eli silloin kun Fingrid ilmoittaa sähkön hinnaksi alle 10 snt/kwh (jolloin sen fontin väri on sininen – muulloin punainen).
4. Valot kiinni huoneesta poistuttaessa.
5. Ylimääräiset laitteet pois pistorasioista.

Säännöt kirjoitettiin kartonkiin ja kartonki nastoitettiin keittiön hirsiseinään.

Helmikuun viimeisenä viikonloppuna nautimme halvasta sähköstä. Pesimme kaikki mahdolliset pyykit, mattoja ja verhoja myöten. Pesimme jokaisen tiskin. Valmistimme etukäteen seuraavan viikon ruoat. Laskimme lattialämmitysten tasoa. Otimme pois käytöstä ylimääräisen jääkaapin ja kausivalot. Haimme polttopuita valmiiksi sisälle. Latasimme sähköhammasharjat valmiuteen.

Okei, ei me oikeasti ladattu sähköhammasharjoja valmiuteen.

Ja sitten seuraavana aamuna, maaliskuun ensimmäisenä, aloitimme uuden elämän pörssisähkön kanssa. Aamuyön ensimmäiset tunnit ovat yleensä halpoja (2-6 snt/kwh), joten säästöliekki alkoi lepattaa klo 7, jolloin sammutimme patterit, suljimme pumpun ja ryhdyimme lämmittämään takkoja. Ja tällä tavalla olemme toimineet joka aamu sen jälkeen.

Muutaman päivän kokemuksella meistä on tullut jo ihan hyviä pörssisähköilijöitä. Venytämme pumpun käyttöä viimeiseen saakka, sillä talo lämpenee maltillisilla pakkasilla helposti yli 20 asteen uunien ansiosta. Olemme alkaneet pitää patteria öisin päällä vain Ellenin huoneessa. Valot sammuvat huoneesta lähdettäessä jo ihan rutiinilla. Tiskivuori malttaa odotella tiskipöydällä halvempia tuntihintoja. Viikonloppuna kun sähkö on halpaa, pestään viikon pyykit.

Halvimmillaan sähkö on ollut maaliskuussa 1,4 snt/kwh ja kalleimmillaan 50,8 snt/kwh. Kun sähkö pyöri perjantaina tuolla 50 snt/kwh -tuntumassa, otin läppäristäkin johdon pois ja menin pari tuntia akun varassa kunnes hinta laski 25 snt/kwh -tasolle.

Tästä on tullut peli. Ja tähän jää koukkuun.

Perjantai-iltana ilmoitin perheelle ensimmäisen arkiviikon tuloksen: olimme onnistuneet puolittamaan päivittäisen sähkönkulutuksen puoleen. Puoleen! Helmikuun normaalitason, 80 kwh:n, sijaan olemme käyttäneet päivässä n. 40 kwh. Ja suurin osa noista kulutetuista kilowateista sijoittuu yöaikaan, eli aikaan, jolloin sähkön hinta on ollut pääosin alle 4 snt/kwh.

Tätä menoa kuluttaisimme maaliskuussa 1240 kwh mikä olisi huima tulos (tavoite 1400 kwh). Tammikuussa kulutimme 2500 kwh ja joulukuussa yli 3000 kwh. Lisäksi: Tulisimme olemaan lomalla nyt alkavan viikon ja lähtisimme Himokselle – talo saisi jäädä minimaaliselle sähkönkulutukselle.

Nyt herää kysymys: voisiko näin elää pidempäänkin? Kuinka kauan peliä jaksaisi pelata? SPOT-hinnat tulevat todennäköisesti laskemaan kun lämpötilat nousevat ja kysyntä vähenee kevättä kohti. Myös oma kulutus vähenee kun lämmitykseen ei kulu niin paljon sähköä. Olisimmeko valmiit seuraamaan sähkön rajua hinnanvaihtelua ja sietämään mahdollisia yllätyskuluja?

Mitä jos sähkön hinta nousee edelleen? Mitä jos tuo 8,45 snt/kwh näyttää puolen vuoden päästä todella edulliselta?

Mitä jos sähkön hinta laskee? Mitä jos 8,45 snt/kwh on riistohinta jo parin kuukauden päästä enkä pääse siitä irti? Onko turvallisinta kuitenkin odottaa? Vai onko turvallisinta iskeä kiinni tasahintaiseen sopimukseen?

Minulla on muutama päivä aikaa vastata näihin kysymyksiin. Tein nimittäin sopimuksen siitä 1.4. alkavasta sähköstä (8,45 snt/kwh) ja siinä on 14 päivän peruutusoikeus. Jos päätyisimme menemään pörssisähköllä jatkossakin, pitäisi tuo yleissähkösopimus peruuttaa ensi viikon tiistaihin mennessä. Sen jälkeen olen sen kanssa kiinni kaksi vuotta.

Mitä itse tekisit?

Ja paljonko sinä maksat sähköstä?