Tämän blogin ylläpito maksaa n. 120€ vuodessa. Tänä vuonna olen julkaissut 8 artikkelia. Yhden artikkelin hinnaksi muodostuu näin ollen 15 euroa. Herää kysymys: ovatko ne olleet sen arvoisia? Eivät varmastikaan kaikki, mutta esimerkiksi tänä vuonna julkaistut mökkitarina ja pörssisähkökokeilu keräsivät paljon lukijoita ja kivoja kommentteja.

Niin kuin julkaisutahdista voi huomata, olen ollut laiskempi kirjoittaja kuin aiempina vuosina. Tai ehkä aikaa ei vain ole ollut kirjoittamiseen samalla tavalla kuin aiemmin. Ehkä ei ole ollut niin paljon sanottavaakaan. Ei aina ole – aikaa eikä sanottavaa.

Itsensä toteuttamisen tarve on kuitenkin jatkuvasti läsnä ja kuten monet ovat huomanneet, olen aloittanut podcastin, Arvi Podcastin. Podcast löytyy sekä Spotifysta että Apple Podcastista. Jos haluaisit sen löytyvän jostain muustakin palvelusta, niin kerro.

Luin jostain, että yksi ensi vuoden suurista sosiaalisen median trendeistä tulee olemaan aitous – siis sellainen kaunistelemattomuus vastavoimana silotetulle ja pelkät elon parhaat puolet paljastavalle filtteröinnille. BeReal jne. Tulen siis olemaan aallon harjalla podcastini kanssa, joka perustuu automatkoilla juuri niissä hetkissä mieleen tuleviin ajatuksiin.

Podcast on löytänyt jo kivasti vakikuuntelijoita – kiitos teille! Ja tervetuloa kaikki muutkin mukaan. Olen sanonut, että jaksot ovat kuin pitkiä ja polveilevia Whatsapp -ääniviestejä, joita ystävät lähettävät toisilleen. Vailla varsinaista sisältöä, mutta senkin vuoksi aika vaivatonta kuunneltavaa.

En ole kuitenkaan täysin siirtymässä podcastien maailmaan ja hylkäämässä tätä, ensi vuonna 10 vuotta täyttävää blogia. Lymyilköön tämä täällä taustaverhojen takana ja kärkkyköön omaa parrasvaloaikaansa rauhassa. Elämässä tulee varmasti jälleen jakso, jolloin yllän parhaimpien vuosien 1 artikkeli per viikko -tahtiin.

Ajattelin, näin uuden vuoden kynnyksellä, kertoa sen, mistä tulen tämän vuoden muistamaan. Mitkä olivat vuoden tärkeimmät jutut? Erityisesti positiiviset sellaiset. Henkilökohtaisen elämän tasolla tätä vuotta värittävät jatkuva flunssailu ja pitkä korona jälkitauteineen, mutta niistä tätä vuotta ei ole kiva muistaa. Tapahtui kuitenkin todella paljon huikeita juttuja, kuten nämä:

• Martinin, eli kuten me häntä kutsumme, Marttipojan syntymä ja sen ympärille muodostunut mukavan harras kupla. Martin August täyttää ihan kohta 7kk.
• Kevättalvella aloitin avantouinnin. Kävin kolmekymmentä päivää putkeen uimassa jääkylmässä vedessä. En ollut ikinä aiemmin käynyt avannossa enkä liiemmin tykännyt uida kesälläkään sillä vesi tuntui aina olleen liian kylmää.
• Juoksin neljännen puolimaratonini Hämeenlinnassa heinäkuussa. Se oli työvoitto. Aika ei ollut kummoinen, mutta selvisin haasteista huolimatta maaliin. Seuraavaa kisaa ei ole vielä varattuna, mutta ensi vuonna haluaisin juosta ainakin kaksi puolikasta. Jos pääsen hyvään treenivauhtiin enkä sairastele niin kuin kuluneena vuonna, ehkä juoksen kokopitkän maratonin ensi syksynä.
• Kesämökin ostoaikeet, ostoprosessi ja lopulta kaupanteko värittivät koko kolmatta kvartteria. Nyt mökki odottelee kevättä ja rempan viimeistelyä. Sitten pidetään monet tuparit ja saunaillat pellon reunassa.
• Keväinen Köpiksen reissu ja melkein kahdeksaan tuntiin venynyt pitkähkö lounas Nimb Brasseriessa Tivolin kupeessa. Saas nähdä päästäänkö jokakeväiselle Kööpenhaminan reissulle alkavana vuonna.
• Tampereen sijoitusasunnon vesivahinko tuli kevättalvella selätetyksi ja remppa valmiiksi. Hyvä vuokralainen asuu tyytyväisenä Hämeenpuiston kotia.
• Hyvistä ravintoloista jäi mieleen Helsinki-viikonlopun vakio, ravintola Muru, jossa olemme ensimmäisten treffiemme jälkeen (kohta 10v sitten) vierailleet joka vuosi vähintään kerran. Myös kaksi erinomaista lounasta Alexanderplatsilla teki vaikutuksen.
• Kylmäsavulohileivät! Opin vasta tänä vuonna syömään kylmäsavulohta. Nyt en tiedä mitään parempaa kuin KSL ja sitruuna. Ne kun asettelee saaristolaisleivän päälle ja töräyttää päälle nokareen majoneesi-ranskankermasoosia, niin siinä on sekä joulupöydän, että minkä tahansa pöydän kunkku.
• Podcast mainittiinkin jo alustuksessa, mutta pidän sitä upeana saavutuksena ja heittäytymisenä uuteen. Myös Ellen alkoi podcastaamaan, mutta hän ei ole vielä perustanut omaa ohjelmaansa.
• Coldplayn keikka Varsovassa. Kyllä se oli tähänastisen elämäni paras keikka. Parin yön reissu oli kokonaisuudessa varsin mainio. Löysin reissulla whiskey sourin ja opin myöhemmin syksyllä tekemään erinomaisia versioita itsekin.
• Yksittäisenä kesäpäivänä muistan päiväretken Mathildedaliin. Se kuuluu kesän vakiokohteisiin sekä hienon kylätunnelman että erinomaisen pizzan (Terho) ansiosta. Mukana oli Ellen ja ukki-Matti.
• Syksyinen Tallinnan kylpylämatka hauskalla reissuseurueella lasten ehdoilla. Mieleen jäi hotelliravintolan lounas, jossa olimme ainoat asiakkaat ja saimme mölytä lasten kanssa vapautuneesti.
• Uusi työ strategisen kehittämisen parissa, joka alkaa vuodenvaihteen jälkeen. Tästä alkaa jälleen ihan uudenlainen vaihe töissä ja ihan mahtavaa päästä täysillä pureutumaan siihen mikä on lähimpänä työintohimoani tällä hetkellä.
• Kahvila Villa Marengista ja alleviivaten sen aamupalasta on muodostunut tänä vuonna erityinen juttu. Kävimme Marengin huikealla aamupalalla kesällä varmaan 30 kertaa ja syksylläkin olen aloittanut joitain työaamuja sieltä ja siirtynyt sen jälkeen kirjastolle hommiin. Suositus jos satut Hämeenlinnaan!
• Himoksella kävimme kahteen otteeseen; ensin keväällä hiihtoloman aikoihin ja nyt loppuvuodesta juuri kun jalkapallon MM-kisat alkoivat. Himos on ollut meille mainio lomakohde sen ollessa lähellä, rauhallinen ja kaikin puolin vaivaton.
• Kaurapuuro. Opin tekemään erinomaisen kaurapuuron ja mikä vielä tärkeämpää, syömään sitä aamuisin hyvällä ruokahalulla.
• Se, että tein keväällä kahden vuoden määräaikaisen (hintasitoumus kolmeen vuoteen saakka) sopimuksen Tampereen sähkölaitoksen kanssa. 8,5 senttiä kilowatilta! Yksi elämäni parhaista sopimuksista.

Unohtuikohan jotain? Mistä hyvistä jutuista itse muistat vuoden 2022?

Hyvää uutta vuotta!