Silta, Secret, Sasilk ja sairastaminen. Kirjanpito, karaoke sekä Koivu ja tähti. Siinä avainsanoja tältä viikolta. Kaikesta huolimatta aika […]
Teatteri
”Hmm, mielenkiintoinen nimi teatteriesityksellä”, oli ensimmäinen ajatukseni kun minulle ehdotettiin teatteri-iltaa Apollossa. ”Tätähän minä olen juuri kaivannut, ah, […]
1. On taito ymmärtää, milloin kannattaa hyväksyä jaossa tulleet kortit sellaisina, kuin ne kädessä nyt ovat ja milloin kannattaa lähteä neuvottelemaan uudesta jaosta.
2. On taito kääntää huonoista korteista aiheutuva kiukku nopeasti siihen, miten juuri näillä korteilla pelataan mahdollisimman hyvä peli.
3. On taito osata kertoa avoimesti, jämäkästi ja eteenpäin kannustaen, että uutta jakoa ei ole tulossa vaikka kuinka tekisi kipeää.
Valot sammuivat koska en liikkunut tarpeeksi. Heilutin käsiä. Syttyivät taas. Erinomaisen lauantaipäivän minulle loivat Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad sekä Eija Vilpas ja Ville Tiihonen.
Näen heidät – kansakunnan kuvitteellisen kerman – ympärilläni ja tunnen hetkeksi kuuluvani tuohon elitistiseen kakkuun, vaikkakin nahkatakissa ja mustissa farkuissani, kun maiskuttelen pikkuhaarukalla poroleivosta ja samppanjaa. Hienostelu, hauska harrastus.
Kaikki ympärillä oleva maailma unohtui, työt unohtuivat, pyykit unohtuivat, Pokémonit unohtuivat ja aloin tapittaa valokeilassa värisevän maailman kulkua. Totta ja epätotta samaan aikaan.
ARVI 