Siirsin tänä vuonna kamerasta tietokoneelle 8327 kuvaa. Niistä 1862 jäi koneen kuva-arkistoon ja niistä 141 päätyi Instagramiin. Loput 6465 kuvaa siirtyi ulkoiselle kovalevylle pölyttymään. Selasin kaikki 1862 kuvaa ja valitsin mielestäni 12 parasta.
Valokuvaus
Kieltämättä Riikassa tuli pohdittua, että pitääkö sitä mennä lentokoneella Baltiaan katsomaan Netflixiä ja hengaamaan peiton alle vaikka se sujuisi Rengossakin aika kätevästi. Ja sitten mietin, että kyllä – ehdottomasti pitää!
Asetin valokuvaustavoitteen: Otan peltipurkkiratikasta sellaisen kuvan, jossa näkyy kyydissä olevia matkustajia, jotka tekevät jotain mielenkiintoista. Muut ratikat eivät tule kysymykseen, sillä ikkunoista ei näy riittävästi läpi ja – no, ne ovat rumia.
Tein mielestäni mielenkiintoisen havainnon: Kuvaan matkoillani aika paljon, mutta pääosin kuvat kertovat jostain muusta kuin siitä, mitä minä käytännössä olen esimerkiksi tehnyt. Ne kertovat enemmänkin siitä, mikä on sillä hetkellä näyttänyt kuvaukselliselta.
Tässä artikkelissa esiintyvät kuvituskuvat pyrkivät tuomaan julki syksyistä sielunmaisemaani – toisaalta seesteistä kuin tyynen pihalammikon pinta ja toisaalta moniulotteista ja yllätyksellistä kuin maatuskan loputtomat uumenet.
Hämeenlinnalainen taiteiden yö, espoolainen kameran valvottama yö, länsi-loviisalainen mökkiyö, House of Cards -yö. Viimeisen lomaviikon kylmät yöt olivat […]
Toisaalta: niin kuin kitaran soitossa, olen pyrkinyt hankkimaan tärkeisiin harrastuksiini aina sellaiset välineet, että ne ovat motivoineet tarttumaan niihin huonoimpinakin päivinä
Kuvaan matkoilla aika paljon. Uskon siihen, että hyvä kuva auttaa pitämään muistoista kiinni ja parhaimmillaan palauttamaan tunnelman mieleen sellaisena, kuin sen silloin koki. Kuvat myös tukevat tarinankerrontaa mukavasti.
