Ehdin jo toiveajatella, että polvikipu olisi jäänyt fysioterapeutin vastaanotolle ja juoksuelämäni olisi vastedes auvoista pumpulin päällä koikkelehtimista. Hitot. Sellaiset salamat sorkkivat säärieni solmukohtia, ettei kirmaaminen tule kuuloonkaan.

Olen aina ajatellut, että juoksemiseen tarvitaan vain lenkkarit. Että juokseminen jos mikä ei ole välineurheilua. Tiedostan olleeni väärässä.
Olen ollut varma siitä, että kun joku sanoo juoksemisen olevan ihanaa, on se samanhajuista hevonpaskaa kuin se, että menee avantoon ja sanoo veden olevan ihan lämmintä. Tiedostan olleeni kokematon.

Päivä 0. Kuuntelen Yle Suomen laihduttamiseen liittyvää radio-ohjelmaa kotimatkalla. Lähetykseen soittanut herra kertoo urheilevansa intensiivisesti sykleissä, aina kun kokee […]